Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
También estos son proverbios de Salomón, los cuales copiaron los varones de Ezequías rey de Judá.
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
Honra de Dios es encubrir la palabra; y honra del rey es escudriñar la palabra.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
Para la altura de los cielos, y para la profundidad de la tierra, y para el corazón de los reyes, no hay investigación.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Quita las escorias de la plata, y saldrá vaso al fundidor.
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
Aparta al impío de la presencia del rey, y su trono se afirmará en justicia.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
No te alabes delante del rey; ni estés en el lugar de los grandes:
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
Porque mejor es que se te diga: Sube acá: que no, que seas abajado delante del príncipe, que miraron tus ojos.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
No salgas a pleito presto; porque después al fin no sepas que hacer, avergonzado de tu prójimo.
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Trata tu causa con tu compañero; y no descubras el secreto a otro:
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
Porque no te deshonre el que lo oyere, y tu infamia no pueda volver atrás.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Manzanas de oro con figuras de plata es la palabra dicha como conviene.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
Zarcillo de oro, y joyel de oro fino es el que reprende al sabio, que tiene orejas que oyen.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
Como frío de nieve en tiempo de la segada, así es el mensajero fiel a los que le envían: que al alma de su señor da refrigerio.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Como cuando hay nubes y vientos, y la lluvia no viene, así es el hombre que se jacta de vana liberalidad.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
Con luenga paciencia se aplaca el príncipe; y la lengua blanda quebranta los huesos.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
¿Hallaste la miel? come lo que te basta; porque no te hartes de ella, y la revieses.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Detén tu pie de la casa de tu prójimo; porque harto de ti, no te aborrezca.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
Martillo, y espada, y saeta aguda es el hombre que habla contra su prójimo falso testimonio.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
Diente quebrado, y pie resbalador es la confianza del prevaricador en el tiempo de la angustia.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
El que canta canciones al corazón afligido es como el que quita la ropa en tiempo de frío: o el que echa vinagre sobre jabón.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
Si el que te aborrece, tuviere hambre, dále de comer pan; y si tuviere sed, dále de beber agua:
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
Porque ascuas allegas sobre su cabeza; y Jehová te lo pagará.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
El viento del norte ahuyenta la lluvia, y el rostro airado la lengua detractora.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Mejor es estar en un rincón de casa, que con la mujer rencillosa en casa espaciosa.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
Como el agua fría al alma sedienta, así son las buenas nuevas de lejas tierras.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
Fuente turbia, y manadero corrupto es el justo, que resbala delante del impío.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
Comer mucha miel, no es bueno: ni inquirir de su gloria, es gloria.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
Ciudad derribada y sin muro es el hombre, cuyo ímpetu no tiene rienda.
