Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
Tudi to so Salomonovi pregovori, ki so jih na čisto prepisali možje Ezekíja, Judovega kralja.
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
Prikrivati stvar je Bogu slava, toda kraljeva čast je, da zadevo preišče.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
Nebes v višino in zemlje v globino in srce kraljev se ne da raziskati.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Odstrani žlindro od srebra in izšla bo posoda za zlatarja.
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
Odstrani zlobnega izpred kralja, pa bo njegov prestol utrjen v pravičnosti.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
Ne postavi se v prisotnost kralja in ne stoj na kraju vélikih ljudi,
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
kajti bolje je, da ti je rečeno: »Pridi sèm gor, « kakor, da boš postavljen nižje v prisotnosti princa, ki so ga tvoje oči videle.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
Ne pojdi naglo naprej, da se pričkaš, sicer ne bi vedel kaj storiti na koncu le-tega, ko te tvoj sosed osramoti.
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Svojo zadevo razpravljaj s svojim sosedom in skrivnosti ne razkrij drugemu,
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
da te ne bi, kdor to sliši, osramotil in se tvoja razvpitost ne odvrne proč.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Beseda, primerno izgovorjena, je podobna jabolkom iz zlata na slikah iz srebra.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
Kakor uhan iz zlata in ornament iz čistega zlata, takšen je moder grajavec nad poslušnim ušesom.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
Kakor hlad snega v času žetve, tako je zvest poslanec tistim, ki so ga poslali, kajti osvežuje dušo svojih gospodarjev.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Kdorkoli se baha z lažnim darom, je podoben oblakom in vetru brez dežja.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
Z dolgotrajnim prizanašanjem je princ pregovorjen in blag jezik lomi kost.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
Si našel med? Jej [ga] toliko, kolikor ti je potrebno, da ne bi bil nasičen z njim in ga izbljuval.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Svoje stopalo umakni od hiše svojega soseda, da se te ne bi naveličal in te tako zasovražil.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
Človek, ki prinaša krivo pričevanje zoper svojega soseda, je macola, meč in ostra puščica.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
Zaupanje v nezvestega človeka v času stiske je podobno zlomljenemu zobu in izpahnjenemu stopalu.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
Kakor kdor odvzema obleko v hladnem vremenu in kakor kis na soliter, tak je kdor prepeva pesmi potrtemu srcu.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
Če je tvoj sovražnik lačen, mu daj jesti kruha in če je žejen, mu daj piti vode,
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
kajti kopičil boš ognjeno oglje na njegovo glavo in Gospod te bo nagradil.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
Severni veter odnaša dež; tako jezno obličje počne obrekljivemu jeziku.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Bolje je prebivati v kotu hišne strehe, kakor s prepirljivo žensko in v prostrani hiši.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
Kakor hladne vode žejni duši, takšne so dobre novice iz daljne dežele.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
Pravičen človek, padajoč pred zlobnim, je kakor skaljen studenec in pokvarjen izvir.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
Ni dobro jesti veliko medu. Tako za ljudi to ni slava, da iščejo svojo lastno slavo.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
Kdor nima prevlade nad svojim lastnim duhom je podoben mestu, ki je porušeno in brez zidov.
