Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
Pa inge kutu pac soakas lal Solomon, su sifilpa simla sin mwet sim lal Tokosra Hezekiah lun Judah.
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
Kut akfulatye God ke ma El okanla liki kut, ac kut akfulatye tokosra uh ke ma elos aketeya nu sesr.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
Kom tia ku in etu nunak lun sie tokosra. Nunak lal uh fulat oana yen engyeng uh ac loal oana meoa uh.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Eisla ma fohkfok liki silver, na mwet orekma kac uh fah ku in sang orala ma na oasku se.
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
Eisla mwet pwapa koluk liki ye mutal tokosra, na tokosrai lal fah eteyuk ke nununku suwohs.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
Nimet sifacna akfulatye kom ye mutun tokosra, ku tu yen sin mwet fulat.
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
Ac wo in supweyuk kom nu ke sie nien muta fulat, liki na in fwackot nu sum kom in sang nien muta lom nu sin sie su fulat liki kom.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
Nimet sulaklak in utyak nu in nununku in tukakin ma kom liye uh. Sie mwet loh fin utyak tukum in fahkak lah kom tafongla, na mea kom ac oru?
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Kom, ac mwet tulan lom, fin tia insese ke kutu ma, sifacna aksuwosyela inmasrlomtal, ac nimet sramsramkin nu saya.
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
Fin tia ouinge, mwet nukewa ac etu lah kom tia ku in karinganang ma oal in srumunyuk, ac mwekin lom ac tiana wanginla.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Sie nunak ma aketeyuki wo el arulana saok oana gold nasnas ma oakiyuki ke sie tefuro silver.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
Kas in sensenkakin sin sie mwet ma oasr etauk la nu sin sie su insewowo in lohng, saok liki ring gold ku mwe naweyuk su orekla ke gold nasnas.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
Sie mwet roso su ku in lulalfongyuk el mwe insewowo nu sel su supwalla, oana kof oyohu ke pacl fol uh.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Mwet su orala wulela ac tia akfalye, elos oana pukunyeng ac eng ma wangin af kac.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
Kas fisrasr ac kulang ku in kutongya alein upa, oayapa ku in kifasla nunak lun mwet leum uh.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
Nimet kang honey yohk liki ma fal — ac oru kom wohtla.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Nimet mutwata fususla nu yurin mwet tulan lom; el ac ku in totola sum ac srungakomla.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
Sie mwet su fahkak kas kikiap lain kutena mwet, oapana ke el sang sie cutlass faksilya, ku puokilya ke sak in anwuk, ku pisrkilya ke soko osra in pisr kosroh.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
Kom fin epahl nu sin sie mwet soaru ke pacl ma upa uh sikyak, na oana ke kom mongo ke soko wihs furareyak, ku fahsr ke sie nia sukapasla.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
Kom fin yuk on in srital nu sin sie mwet su arulana fohsak nunak la, ac oapana ke kom eisla nuknuk liki sie mwet ke pacl mihsrisr, ku sang sohl nu ke sie kinet.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
Mwet lokoalok lom fin masrinsral, sang mongo nal; el fin malu, sang kof nimal.
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
Tuh ke kom oru ouinge el ac arulana mwekinla sum, ac LEUM GOD El ac fah moli nu sum.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
Lesrik pwanak kasrkusrak, oana ke eng tuh epang me uh use af.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Ac wo in muta fin mangon lohm uh, liki in muta in lohm uh wi sie mutan torkaskas.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
Ke kom ac lohng sie pweng na wo yen loesla me, ac oana ke kom nim kof oyohu ke pacl kom arulana malu.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
Sie mwet suwoswos su srifeyukla sin sie mwet koluk, el oana sie unon in kof loslos su aktaekyeyukla, ku sie lufin kof pwasinla.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
Tia wo in kang honey yokla, ac oapana ke kom suk in nuna kaksakinyuk kom.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
Kom fin tia ku in sifacna leum fom, kom ac oana sie siti su wangin pot kac — fisrasr in kunausyukla.
