Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
Ce sont ici aussi des proverbes de Salomon, que les gens d’Ézéchias, roi de Juda, ont transcrits:
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
La gloire de Dieu est de cacher une chose, et la gloire des rois est de sonder une chose.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
Les cieux en hauteur, et la terre en profondeur, et le cœur des rois, on ne peut les sonder.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Ôte de l’argent les scories, et il en sortira un vase pour l’orfèvre;
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
ôte le méchant de devant le roi, et son trône sera affermi par la justice.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
Ne fais pas le magnifique devant le roi, et ne te tiens pas à la place des grands;
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
car il vaut mieux qu’on te dise: Monte ici, que si l’on t’abaissait devant le prince que tes yeux voient.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
Ne sors pas à la hâte pour contester, de peur [que tu ne saches] que faire à la fin, lorsque ton prochain t’aura rendu confus.
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Plaide ta cause avec ton prochain, et ne révèle pas le secret d’autrui,
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
de peur que celui qui l’écoute ne te fasse honte, et que ton opprobre ne se retire pas.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Des pommes d’or incrustées d’argent, c’est la parole dite à propos.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
Un anneau d’or et un joyau d’or fin, tel est, pour l’oreille qui écoute, celui qui reprend sagement.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
La fraîcheur de la neige au temps de la moisson, tel est le messager fidèle pour ceux qui l’envoient: il restaure l’âme de son maître.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Les nuages et le vent, et point de pluie, tel est celui qui se glorifie faussement d’un présent.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
Par la lenteur à la colère un prince est gagné, et la langue douce brise les os.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
As-tu trouvé du miel, manges-en ce qu’il t’en faut, de peur que tu n’en sois repu et que tu ne le vomisses.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Mets rarement ton pied dans la maison de ton prochain, de peur qu’il ne soit rassasié de toi et qu’il ne te haïsse.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
L’homme qui rend un faux témoignage contre son prochain est un marteau, et une épée, et une flèche aiguë.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
La confiance en un perfide, au jour de la détresse, est une dent cassée et un pied chancelant.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
[Comme] celui qui ôte son vêtement en un jour de froid, [comme] du vinaigre sur le nitre, tel est celui qui chante des chansons à un cœur affligé.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
Si celui qui te hait a faim, donne-lui du pain à manger, et, s’il a soif, donne-lui de l’eau à boire;
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
car tu entasseras des charbons ardents sur sa tête, et l’Éternel te le rendra.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
Le vent du nord enfante les averses; et les visages indignés, une langue [qui médit] en secret.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Mieux vaut habiter sur le coin d’un toit, que [d’avoir] une femme querelleuse et une maison en commun.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
Les bonnes nouvelles d’un pays éloigné sont de l’eau fraîche pour une âme altérée.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
Le juste qui chancelle devant le méchant est une fontaine trouble et une source corrompue.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
Manger beaucoup de miel n’est pas bon, et s’occuper de sa propre gloire n’est pas la gloire.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
L’homme qui ne gouverne pas son esprit est une ville en ruine, sans murailles.
