Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
Also these are Proverbs of Solomon, that men of Hezekiah king of Judah transcribed: —
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
The honour of God [is] to hide a thing, And the honour of kings to search out a matter.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
The heavens for height, and the earth for depth, And the heart of kings — [are] unsearchable.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Take away dross from silver, And a vessel for the refiner goeth forth,
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
Take away the wicked before a king, And established in righteousness is his throne.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
Honour not thyself before a king, And in the place of the great stand not.
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
For better [that] he hath said to thee, 'Come thou up hither,' Than [that] he humble thee before a noble, Whom thine eyes have seen.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
Go not forth to strive, haste, turn, What dost thou in its latter end, When thy neighbour causeth thee to blush?
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Thy cause plead with thy neighbour, And the secret counsel of another reveal not,
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
Lest the hearer put thee to shame, And thine evil report turn not back.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Apples of gold in imagery of silver, [Is] the word spoken at its fit times.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
A ring of gold, and an ornament of pure gold, [Is] the wise reprover to an attentive ear.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
As a vessel of snow in a day of harvest, [So is] a faithful ambassador to those sending him, And the soul of his masters he refresheth.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Clouds and wind, and rain there is none, [Is] a man boasting himself in a false gift.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
By long-suffering is a ruler persuaded, And a soft tongue breaketh a bone.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
Honey thou hast found — eat thy sufficiency, Lest thou be satiated [with] it, and hast vomited it.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Withdraw thy foot from thy neighbour's house, Lest he be satiated [with] thee, and have hated thee.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
A maul, and a sword, and a sharp arrow, [Is] the man testifying against his neighbour a false testimony.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
A bad tooth, and a tottering foot, [Is] the confidence of the treacherous in a day of adversity.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
Whoso is taking away a garment in a cold day, [Is as] vinegar on nitre, And a singer of songs on a sad heart.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
If he who is hating thee doth hunger, cause him to eat bread, And if he thirst, cause him to drink water.
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
For coals thou art putting on his head, And Jehovah giveth recompense to thee.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
A north wind bringeth forth rain, And a secret tongue — indignant faces.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Better to sit on a corner of a roof, Than [with] a woman of contentions, and a house of company.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
[As] cold waters for a weary soul, So [is] a good report from a far country.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
A spring troubled, and a fountain corrupt, [Is] the righteous falling before the wicked.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
The eating of much honey is not good, Nor a searching out of one's own honour — honour.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
A city broken down without walls, [Is] a man without restraint over his spirit!
