Sananlaskujen 25
1 Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
Magi e ngeche mamoko mag Solomon, mane jo-Hezekia ruodh Juda ondiko.
2 Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
Wamiyo Nyasaye duongʼ kuom gik ma opando; to lero tiend weche en duongʼ ni ruodhi.
3 Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
Mana kaka polo bor kendo piny tut, e kaka chuny ruodhi ngʼeyo tek.
4 Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
Ka ogol chilo kuom fedha, to jatheth koro nigi gimoro mar theth;
5 Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
ka ogol ngʼat marach e nyim ruoth, eka kom ruodhe ibiro guro motegno e tim makare.
6 Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
Kik imiri duongʼ iwuon e nyim ruoth, kata bedo kar jomadongo,
7 Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
nimar ber moloyo owachni niya, “Bi ka,” moloyo ka igoli e nyim jomadongo.
8 Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
Gima wangʼi oseneno kik ikel mapiyo kirikni e nyim od bura; nimar ibiro timo angʼo achien ka jabuti oketi e wichkuot?
9 Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
Ka iloso wach manie kindi gi jabuti, to kik idhi ihul wach malingʼ-lingʼ mar ngʼato;
10 Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
nono to ngʼat moro mowinji biro keti e wichkuot; mi huma mari marach ok nogiki.
11 Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
Wach mowach e kinde mowinjore, chalo gi olemo mar dhahabu moketie tawo molos gi fedha.
12 Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
Mana kaka tere mar dhahabu kata tigo mar dhahabu maber e kaka siem mar ngʼat mariek mokwerogo ngʼat machiko ite.
13 Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
Mana kaka ngʼich mar pe e kinde mar keyo, e kaka jaote ma ja-adiera chalo ne ngʼat moore, omoro chuny ruodhe.
14 Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
Kaka boche polo gi yamo maonge koth, e kaka ngʼat mawuorore gi mich ma ok dochiw.
15 Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
Horuok mos nyalo loko chuny ruoth, to lep mamuol nyalo toyo chogo.
16 Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
Ka iyudo mor kich, to cham mana moromo, mathoth ahinya, nyalo miyo ingʼogi.
17 Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
Kik iter tiendi pile e od jabuti, dhiyo kuno pile, biro miyo ochayi.
18 Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
Mana kaka arungu kata ligangla; kata asere mabith, e kaka ngʼatno machiwo neno ma ok adiera kuom ngʼat ma gidakgo machiegni.
19 Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
Mana kaka lak marach kata tielo mongʼol e kaka keto geno kuom jogo ma ok jo-adiera e kinde mag chandruok.
20 Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
Mana ka ngʼat ma lonyo law midongʼ duk e ndalo ngʼich, kata kaka olo chumbi e adhola, e kaka ngʼat ma wero wende ne chuny mool.
21 Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
Ka jasiki odenyo, to miye chiemo ocham; ka riyo oloye, miye pi omodhi.
22 Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
Ka itimo kamano, ibiro choko chuk mach maliel e wiye, kendo Jehova Nyasaye biro miyi pok.
23 Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
Kaka yamb nyandwat kelo koth, e kaka lep mafuongʼo wach kelo miero.
24 Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Ber dak e kona mar wi ot moloyo dak gi dhako maralep.
25 Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
Mana kaka pi mangʼich chalo ne chuny mool, e kaka wach maber moa e piny mabor chalo.
26 Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
Mana kaka soko motimo chwodho kata aora moduwore chalo e kaka ngʼat makare machiwo thuolo ne jaricho.
27 Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
Ok ber chamo mor kich mathoth, kata ok en gima longʼo mondo ngʼato odwar luor monego miye owuon.
28 Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
Mana kaka dala maduongʼ ma ohingane omukore mogore piny e kaka ngʼatno ma ok nyal ritore owuon.
