Sananlaskujen 24
1 Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
Yamanlargha reshk qilma, Ular bilen bardi-keldi qilishni arzu qilma;
2 Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
Chünki ularning köngli zorawanliqnila oylar; Ularning aghzi azar yetküzüshni sözler.
3 Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
Aile bolsa danaliq asasida berpa qilinar; Chüshinish bilen mustehkemliner.
4 Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
Bilim bilen öyning xaniliri herxil qimmetlik, ésil göherlerge toldurular.
5 Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
Dana adem zor küchke igidur; Bilimi bar adem qudritini ashurar.
6 Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
Puxta nesihetler bilen jeng qilghin; Ghelibe bolsa Birdinbir Ulugh Meslihetchi bilen bolar.
7 Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
Danaliq eqilsiz ademge nisbeten tolimu égiz, chüshiniksizdur; [Chonglar] sheher derwazisi aldigha yighilghanda u zuwan achalmas.
8 Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
Eskilikni niyetligen adem «suyiqestchi» atilar.
9 Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
Exmeqliqtin bolghan niyet gunahdur; Hakawur kishi ademlerge yirginchliktur.
10 Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
Béshinggha éghir kün chüshkende jasaretsiz bolsang, Küchsiz hésablinisen.
11 Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
[Sewebsiz] ölümge tartilghanlarni qutquzghin; Boghuzlinish xewpide turghanlardin yardem qolungni tartma;
12 Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
Eger sen: «Bu ishtin xewirimiz yoqtur» déseng, Her ademning könglini tarazigha Salghuchi buni körmesmu? Jéningni hayat Saqlighuchi uni bilmesmu? U herbir insan balsining öz qilghanliri boyiche ularning özige yandurmasmu?
13 Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
I oghlum, hesel [tapsang] istimal qil, u yaxshidur. Here könikidin alghan hesel bolsa tatliq tétiydu;
14 Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
Danaliq bilen tonushsang, umu könglüngge shuningdek bolar; Uni tapqiningda jezmen yaxshi köridighan kününg bolidu, Arzu-ümiding bikargha ketmes.
15 Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
I rezil adem, heqqaniyning öyige yoshurun hujum qilishni kütme, Uning turalghusini bulighuchi bolma!
16 Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
Chünki heqqaniy yette qétim yiqilip chüsher, Biraq axiri yene ornidin turar. Lékin rezil kishi külpet ichige putliship chüsher.
17 Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
Reqibing yiqilip ketse xush bolup ketme, Düshmining putliship chüshse shadlanma;
18 Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
Perwerdigar buni körgende, Bu qiliqingni yaxshi körmey, Belkim ghezipini reqibingge chüshürmesliki mumkin.
19 Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
Yamanlar [rawaj tapsa], biaram bolup ketme; Rezillerge reshk qilma.
20 Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
Chünki yamanlarning kélechiki yoqtur, Uning chirighimu öchürüler.
21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
I oghlum, Perwerdigardin qorqqin, padishahnimu hörmet qil. Qutratquchilar bilen arilashma.
22 Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
Bundaq kishilerge kélidighan balayi’apet ushtumtut bolar, [Perwerdigar bilen padishahning] ularni qandaq yoqitidighanliqini bilemsen?
23 Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
Bularmu aqilanilerning sözliridur: — Sot qilghanda bir terepke yan bésish qet’iy bolmas.
24 Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
Jinayetchige: «Eyibsiz sen» dep höküm chiqarghan kishige, Xelqler lenet éytar; El-yurtlar uningdin nepretliner.
25 Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
Biraq ular jinayetchining gunahini échip tashlighan kishidin xursen bolar, Ular uninggha bext-saadet tilisher.
26 Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
Durus jawab bergüchi, Goyaki kishining lewlirige söygüchidur.
27 Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
Awwal sirtta ishliringning yolini hazirlap, Étiz-ériqliringni teyyarla, Andin öyüngni salghin.
28 Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
Yéqininggha qarshi asassiz guwahliq qilma; Aghzingdin héch yalghanchiliq chiqarma.
29 Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
«U manga qandaq qilghan bolsa, menmu uninggha shundaq qilimen, Uning manga qilghinini özige yandurimen», dégüchi bolma.
30 Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
Men hurunning étizliqidin öttim, Eqilsizning üzümzarliqi yénidin mangdim,
31 Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
Mana, her yéridin tikenler ösüp chiqqan, Xoxilar yer yüzini bésip ketken, Qoruq témi örülüp ketken!
32 Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
Ularni körgech, obdan oylandim; Körginimdin sawaq aldim: —
33 Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
Sen: «Yene birdem közümni yumuwalay, Yene birdem uxliwalay, Yene birdem put-qolumni almap yétiwalay» — déseng,
34 Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
Namratliq bulangchidek séni bésip kéler, Hajetmenlik qalqanliq eskerdek sanga hujum qilar.
