Sananlaskujen 24
1 Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
Ne æmuleris viros malos, nec desideres esse cum eis:
2 Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
quia rapinas meditatur mens eorum, et fraudes labia eorum loquuntur.
3 Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
Sapientia ædificabitur domus, et prudentia roborabitur.
4 Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
In doctrina replebuntur cellaria, universa substantia pretiosa et pulcherrima.
5 Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
Vir sapiens fortis est, et vir doctus robustus et validus:
6 Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
quia cum dispositione initur bellum, et erit salus ubi multa consilia sunt.
7 Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
Excelsa stulto sapientia; in porta non aperiet os suum.
8 Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
Qui cogitat mala facere stultus vocabitur:
9 Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
cogitatio stulti peccatum est, et abominatio hominum detractor.
10 Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
Si desperaveris lassus in die angustiæ, imminuetur fortitudo tua.
11 Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
Erue eos qui ducuntur ad mortem, et qui trahuntur ad interitum, liberare ne cesses.
12 Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
Si dixeris: Vires non suppetunt; qui inspector est cordis ipse intelligit: et servatorem animæ tuæ nihil fallit, reddetque homini juxta opera sua.
13 Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
Comede, fili mi, mel, quia bonum est, et favum dulcissimum gutturi tuo.
14 Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
Sic et doctrina sapientiæ animæ tuæ: quam cum inveneris, habebis in novissimis spem, et spes tua non peribit.
15 Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
Ne insidieris, et quæras impietatem in domo justi, neque vastes requiem ejus.
16 Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
Septies enim cadet justus, et resurget: impii autem corruent in malum.
17 Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
Cum ceciderit inimicus tuus ne gaudeas, et in ruina ejus ne exsultet cor tuum:
18 Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
ne forte videat Dominus, et displiceat ei, et auferat ab eo iram suam.
19 Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
Ne contendas cum pessimis, nec æmuleris impios:
20 Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
quoniam non habent futurorum spem mali, et lucerna impiorum extinguetur.
21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
Time Dominum, fili mi, et regem, et cum detractoribus non commiscearis:
22 Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
quoniam repente consurget perditio eorum, et ruinam utriusque quis novit?
23 Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
Hæc quoque sapientibus. Cognoscere personam in judicio non est bonum.
24 Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
Qui dicunt impio: Justus es: maledicent eis populi, et detestabuntur eos tribus.
25 Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
Qui arguunt eum laudabuntur, et super ipsos veniet benedictio.
26 Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
Labia deosculabitur qui recta verba respondet.
27 Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
Præpara foris opus tuum, et diligenter exerce agrum tuum, ut postea ædifices domum tuam.
28 Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
Ne sis testis frustra contra proximum tuum, nec lactes quemquam labiis tuis.
29 Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
Ne dicas: Quomodo fecit mihi, sic faciam ei; reddam unicuique secundum opus suum.
30 Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
Per agrum hominis pigri transivi, et per vineam viri stulti:
31 Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
et ecce totum repleverant urticæ, et operuerant superficiem ejus spinæ, et maceria lapidum destructa erat.
32 Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
Quod cum vidissem, posui in corde meo, et exemplo didici disciplinam.
33 Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
Parum, inquam, dormies, modicum dormitabis; pauxillum manus conseres ut quiescas:
34 Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
et veniet tibi quasi cursor egestas, et mendicitas quasi vir armatus.
