Sananlaskujen 24
1 Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
Nimet sok sin mwet koluk, ac nimet oru kom in kawuk selos.
2 Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
Pacl nukewa elos pwapa sulal, ac sramsram lalos mwe na purakak lokoalok.
3 Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
Lohm uh musaiyuk fin pwelung lun lalmwetmet ac etauk.
4 Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
Acn ma oasr etauk we, infukil uh yunla ke ma saok ac oaskulana.
5 Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
Wo in lalmwetmet liki na in ku; aok, yohk sripa in etauk liki in fokoko.
6 Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
Kom enenu na in akola akwoya meet liki kom srola ke sie mweun, ac kom fin eis kas in kasru wo puspis na kom ac fah ku in kutangla.
7 Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
Kas lalmwetmet uh arulana loalla nu sin sie mwet lalfon in kalem kac. Wangin ma el ac ku in fahk ke pacl ac srumunyuk ma yohk sripa uh.
8 Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
Kom fin orek pwapa koluk pacl nukewa, ac fah eteyuk kom lah kom sie mwet orek lokoalok.
9 Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
Ma nukewa sie mwet lalfon ac nunkauk in oru uh ac ma na koluk. Mwet uh srunga mwet se ma kwacna aklusrongtenye mwet.
10 Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
Kom fin munasla ke pacl kom sun ma upa, kalmac pa ku lom uh srikla.
11 Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
Nimet alolo in molela sie mwet su akola in anwuki ke sripen nununku sesuwos.
12 Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
Sahp kom ac fahk mu kom nikin, a God El etekom ac nunak lom. El ac fah moli nu sum fal nu ke ma kom orala.
13 Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
Tulik nutik, kom in mongo honey, mweyen arulana wo. Oana ke honey emwem in oalum,
14 Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
ouinge lalmwetmet uh wo nu ke ngunum. Kom fin eis lalmwetmet, na moul lom in pacl fahsru ac fah wo.
15 Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
Nimet oana sie mwet koluk su pwapa sulal in pisrala ma lun sie mwet suwohs, ku in eisla lohm sel.
16 Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
Finne pus pacl sie mwet suwohs el ikori, el ac sifil tuyak, a mwe ongoiya uh kunausla mwet koluk.
17 Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
Nimet engan ke pacl mwet lokoalok lom sun ongoiya uh, ac nimet enganak ke pacl el tukulkul.
18 Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
LEUM GOD El ac etu lah kom engankin, ac El ac tia lungse; fin ouinge, sahp El ac tia sang kai nu sel.
19 Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
Nimet lela mwet koluk in akfosrngaye kom; ac nimet sok selos,
20 Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
mweyen wangin finsrak lun sie mwet koluk nu ke pacl fahsru. Wangin ma el akwot nu kac.
21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
Tulik nutik, kom in akfulatye LEUM GOD ac sunakin tokosra. Nimet asruoki nu sin mwet su lainulos.
22 Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
Mwet ouinge uh ac sa na in kunausyukla. Ya kom akilen luman ongoiya ma ku in tuku sin God me ac sin tokosra me?
23 Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
Mwet lalmwetmet uh oayapa fahk ma inge: Tia wo sie mwet nununku in wiwimwet.
24 Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
El fin sang mwata nu fin mwet se ma suwohs, mwet nukewa ac srungal ac selngawel.
25 Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
A kutena mwet nununku su kai mwet oasr mwata, elos fah kapkapak ac mwet uh ac kaksakunulos.
26 Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
El su kawuk na pwaye lom el ac topuk kom ke kas pwaye.
27 Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
Akola ima lom ac yukwiya ma kom ac moul kac, na kom fah musai lohm sum ac sou lom.
28 Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
Nimet orek loh lain sie mwet fin wangin mwatal. Nimet fahk kutena ma sutuu kacl.
29 Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
Nimet fahk mu, “Nga ac oru nu sel in oana ke el tuh oru nu sik! Nga ac folokunang pacna ma el oru nu sik!”
30 Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
Nga fahsr sasla ke ima in grape lun sie mwet alsrangesr ac lalfon.
31 Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
Kupoi ke kokul ac mah kap wel, ac pot ma kuhlasak uh mokukla.
32 Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
Nga liye ma inge ac nunku kac, na pa inge mwe luti nga eis kac:
33 Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
Farpoeni ac mongla kutu srisrik, eis pacl in motul lom,
34 Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
tusruktu ke kom srakna motul, sukasrup ac fah tuku nu fom oana sie mwet pisrapasr su us mwe anwuk inpaol.
