< Sananlaskujen 24 >
1 Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
