Sananlaskujen 24
1 Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
Be not envious of evil men, And desire not to be with them.
2 Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
For destruction doth their heart meditate, And perverseness do their lips speak.
3 Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
By wisdom is a house builded, And by understanding it establisheth itself.
4 Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
And by knowledge the inner parts are filled, [With] all precious and pleasant wealth.
5 Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
Mighty [is] the wise in strength, And a man of knowledge is strengthening power,
6 Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
For by plans thou makest for thyself war, And deliverance [is] in a multitude of counsellors.
7 Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
Wisdom [is] high for a fool, In the gate he openeth not his mouth.
8 Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
Whoso is devising to do evil, Him they call a master of wicked thoughts.
9 Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
The thought of folly [is] sin, And an abomination to man [is] a scorner.
10 Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
Thou hast shewed thyself weak in a day of adversity, Straitened is thy power,
11 Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
If [from] delivering those taken to death, And those slipping to the slaughter — thou keepest back.
12 Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
When thou sayest, 'Lo, we knew not this.' Is not the Ponderer of hearts He who understandeth? And the Keeper of thy soul He who knoweth? And He hath rendered to man according to his work.
13 Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
Eat my son, honey that [is] good, And the honeycomb — sweet to thy palate.
14 Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
So [is] the knowledge of wisdom to thy soul, If thou hast found that there is a posterity And thy hope is not cut off.
15 Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
Lay not wait, O wicked one, At the habitation of the righteous. Do not spoil his resting-place.
16 Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
For seven [times] doth the righteous fall and rise, And the wicked stumble in evil.
17 Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
In the falling of thine enemy rejoice not, And in his stumbling let not thy heart be joyful,
18 Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
Lest Jehovah see, and [it be] evil in His eyes, And He hath turned from off him His anger.
19 Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
Fret not thyself at evil doers, Be not envious at the wicked,
20 Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
For there is not a posterity to the evil, The lamp of the wicked is extinguished.
21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
Fear Jehovah, my son, and the king, With changers mix not up thyself,
22 Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
For suddenly doth their calamity rise, And the ruin of them both — who knoweth!
23 Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
These also are for the wise: — To discern faces in judgment is not good.
24 Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
Whoso is saying to the wicked, 'Thou [art] righteous,' Peoples execrate him — nations abhor him.
25 Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
And to those reproving it is pleasant, And on them cometh a good blessing.
26 Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
Lips he kisseth who is returning straightforward words.
27 Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
Prepare in an out-place thy work, And make it ready in the field — go afterwards, Then thou hast built thy house.
28 Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
Be not a witness for nought against thy neighbour, Or thou hast enticed with thy lips.
29 Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
Say not, 'As he did to me, so I do to him, I render to each according to his work.'
30 Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
Near the field of a slothful man I passed by, And near the vineyard of a man lacking heart.
31 Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
And lo, it hath gone up — all of it — thorns! Covered its face have nettles, And its stone wall hath been broken down.
32 Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
And I see — I — I do set my heart, I have seen — I have received instruction,
33 Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
A little sleep — a little slumber — A little folding of the hands to lie down.
34 Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
And thy poverty hath come [as] a traveller, And thy want as an armed man!
