Sananlaskujen 23
1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
ʻOka ke ka nofo ke keinanga mo ha taha ʻoku pule, tokanga lahi ki he meʻa ʻoku ʻi ho ʻao:
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
Pea kapau ko e tangata faʻa kai koe, ai ha hele ki ho kia.
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
ʻOua naʻa ke holi ki heʻene ngaahi meʻa lelei: he ko e meʻakai kākā ia.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
ʻOua naʻa fai feinga ke ke koloaʻia: pea ʻoua naʻa falala ki ho poto ʻoʻou.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
He te ke sio fakamamaʻu ki he meʻa ʻoku ʻikai? He ko e moʻoni ʻoku ngaohi ʻe he koloa hono kapakau; ʻoku puna atu ia ʻo hangē ko e ʻikale ki he langi.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
ʻOua naʻa ke kai ʻi he mā ʻaʻana ʻoku manumanu hono mata, pea ʻoua naʻa ke holi ki heʻene ngaahi meʻakai lelei:
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
He ko e ngaahi mahalo ʻo hono loto, ko ia ai pe ia: ʻoku ne pehē kiate koe, “Ke ke kai mo inu;” ka ʻoku ʻikai ʻiate koe hono loto.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Ko e momoʻi meʻa kuo ke kai te ke toe lua ʻaki, pea mole mo hoʻo ngaahi lea lelei.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
ʻOua naʻa ke lea ʻi he telinga ʻoe vale, he te ne manukiʻi ʻae poto ʻo hoʻo ngaahi lea.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
ʻOua naʻa hiki ʻae kauʻā motuʻa; pea ʻoua naʻa faʻao ʻae potu ngoue ʻae tamai mate:
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
He ʻoku māfimafi ʻa honau huhuʻi, pea te ne fai mo koe ʻi heʻenau meʻa.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Fakatokangaʻi ho loto ki he akonaki, pea mo ho telinga ki he ngaahi lea ʻae ʻilo.
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
ʻOua naʻa taʻofi ʻae tauteʻi mei he tamasiʻi: he kapau te ke taaʻi ia ʻaki ʻae meʻa tā, ʻe ʻikai mate ia.
He te ke tauteʻi ʻaki ia ʻae meʻa tā, ʻo fakahaofi ai hono laumālie mei heli. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
ʻE hoku foha, kapau ʻe poto ho loto, ʻe fiefia ai hoku loto, ʻio, te u fiefia au.
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
Ko e moʻoni ʻe fiefia hoku loto, ʻoka lea ʻaki ʻe ho loungutu ʻae ngaahi meʻa totonu.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
ʻOua naʻa meheka ho loto ki he angahala: ka ke manavahē koe kia Sihova ʻi he ʻaho kotoa pē.
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
He ko e moʻoni ʻoku ai ha ngataʻanga; pea ʻe ʻikai motuhi hoʻo ʻamanaki.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Ke ke fanongo, ʻE hoku foha, pea ke poto, pea fakahinohino ho loto ʻi he hala.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
ʻOua naʻa ke kau mo e kakai faʻa inu ke konā, mo kinautolu ʻoku ʻuakai ki heʻenau meʻakai:
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
Koeʻuhi ʻe iku ki he masiva ʻaia ʻoku faʻa konā mo faʻa ʻuakai: pea ko ia ʻoku faʻa mohe ʻe kofu mahaehae pe ia.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Fakaongo ki hoʻo tamai naʻa ke tupu ai, pea ʻoua naʻa ke taʻeʻofa ki hoʻo faʻē ʻoka motuʻa ia.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Fakatau mai ʻae moʻoni, pea ʻoua naʻa toe fakatau atu; ʻae poto, mo e akonaki, pea mo e faʻa fakakaukau.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
ʻE fiefia lahi ʻae tamai ʻaʻana ʻoku māʻoniʻoni: pea ko ia ʻoku ne maʻu ʻae tamasiʻi ʻoku poto ʻe fiefia ia ʻiate ia.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
ʻE fiefia ʻa hoʻo tamai mo hoʻo faʻē, pea ʻe fiefia ia naʻa ne fanauʻi koe.
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
ʻE hoku foha, foaki mai ho loto, pea ke tokangaʻi ʻe ho mata ʻa hoku ngaahi hala.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
He ʻoku tatau mo e luo taumamaʻo ʻae fefine faʻa feʻauaki; pea ko e fefine anga kehe ʻoku tatau mo e luo ʻapiʻapi.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
ʻOku ne toi foki ʻo hangē ha kaihaʻa, pea ʻoku ne fakatokolahi ʻae kau angahala ʻi he kakai.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
Ko hai ia ʻoku malaʻia? Ko hai ia ʻoku mamahi? Ko hai ia ʻoku ʻi he feʻiteʻitani? Ko hai ʻoku papūnoa? Ko hai ʻoku lavea noa pe? Ko hai ʻoku kulokula hono mata?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
Ko kinautolu ʻoku nofo fuoloa ke inu ke konā; ʻakinautolu ʻoku ʻalu ke kumi ʻae uaine kuo felingiʻaki.
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
ʻOua naʻa ke sio ki he uaine ʻi heʻene kulokula, ʻi heʻene tuku hono lanu ʻi he ipu, pea ʻoku mālie hono inu.
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
Koeʻuhi ʻe uʻu ia ʻamui ʻo hangē ha ngata, pea huhu foki ʻo hangē ko e ngata kona.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
ʻE sio ho mata ki he kau fefine anga kehe, pea ʻe fakahā mei ho loto ʻae ngaahi meʻa fakafufū.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
ʻIo, te ke hangē ha taha ʻoku tokoto hifo ʻi loto tahi, pe ha taha ʻoku mohe ʻi ha funga fanā.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
Te ke pehē ʻe koe, “Kuo nau taaʻi au, ka ʻoku ʻikai te u mamahi; pea kuo nau haha au, ka ʻoku ʻikai te u ongoʻi ia: te u ʻā ʻafē? Te u toe kumi pe ki ai.”
