< Sananlaskujen 23 >
1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
Soki ovandi mpo na kolia mesa moko elongo na mokonzi, tala malamu moto oyo azali liboso na yo.
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
Tia mbeli na mongongo na yo soki ozalaka lokoso.
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
Kolula te bilei na ye ya kitoko, pamba te, tango mosusu, ezali na yango bololo.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
Koboma nzoto te mpo na koluka kozwa bomengo, kotia mayele na yo te kati na yango.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
Tango okobwaka miso na ngambo ya bomengo, ekobunga, pamba te ezalaka na mapapu mpe epumbwaka na likolo makasi lokola mpongo.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
Kolia te bilei ya moto oyo azali kotala yo na miso mabe mpe kolula te bilei na ye ya kitoko,
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
pamba te azalaka ndenge makanisi ya motema na ye ezali. Alobaka: « Lia mpe mela, » kasi motema na ye ezali elongo na yo te.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Okosanza eteni oyo oliaki, mpe maloba na yo ya kitoko ekokende pamba.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
Kolobaka na zoba te, pamba te akotiola bwanya ya maloba na yo.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
Kozongisa te na sima mondelo ya kala mpe kokota te na bilanga ya bana bitike,
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
pamba te Molobeli na bango azalaka makasi, akozwa makambo na bango na maboko mpo na kotelemela yo.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Tika ete motema na yo endimaka kotosa mibeko, mpe matoyi na yo eyokaka maloba ya boyebi!
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Kozangisa te kopesa mwana etumbu; soki obeti ye fimbu, akokufa te.
14 Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol )
Na kobeta ye fimbu, okokangola molimo na ye na lifelo. (Sheol )
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
Mwana na ngai, soki motema na yo ezali na bwanya, motema na ngai ekozala na esengo.
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
Solo, bomoto na ngai nyonso ekotonda na esengo, soki bibebu na yo elobi makambo ya sembo.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
Tika ete motema na yo elulaka te bato ya masumu, kasi zalaka tango nyonso na posa makasi ya kotosa Yawe;
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
pamba te suka na yo ekozala solo malamu mpe elikya na yo ekozala ya pamba te.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Mwana na ngai, yoka mpe zala na bwanya, batela motema na yo kati na nzela ya sembo.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
Kozala esika moko te na balangwi masanga to na bato ya lokoso,
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
pamba te balangwi masanga mpe bato na lokoso bakomaka babola, mpe bogoyigoyi ekolatisa bango bilamba epasuka.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Yokela tata oyo aboti yo, mpe kotiola mama na yo te ata soki anuni.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Luka bosolo, kasi koteka yango te; sala se bongo na bwanya, na mateya mpe na mayele.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Tata ya moto ya sembo akozala na esengo mingi, mpe moto oyo abota mwana ya bwanya akosepela kati na ye.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Tika ete tata na yo mpe mama na yo basepela! Tika ete mama oyo abota yo azala na esengo!
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
Mwana na ngai ya mobali, pesa ngai motema na yo, mpe tika ete miso na yo esepela na nzela na ngai!
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Pamba te mwasi ya ndumba azali lokola libulu ya monene, mpe mwasi ya mopaya azali lokola libulu ya mozindo.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
Mwasi ya ndumba atelemaka na ekenge lokola moyibi mpe akomisaka mibali bazoba koleka.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
Mpo na nani: « Ah ngai, mawa! » Mpo na nani: « Eh! » Mpo na nani koswanaswana? Mpo na nani kolelalela? Mpo na nani kowelana ezanga tina? Mpo na nani kotelisa miso?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
Mpo na bato oyo bawumelaka liboso ya masanga ya vino, mpo na bato oyo bamelaka masanga ya makasi.
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
Kotalaka te masanga ya vino tango ezali motane, tango ezali kongala kati na kopo mpe kokita na pete na mongongo.
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
Na suka na yango, ekoswa yo lokola nyoka mpe ekotia yo minu lokola etupa.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
Miso na yo ekomona biloko na ndenge ya kokamwa, mpe motema na yo ekobimisa makambo ya bozoba.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
Boye, okokoma lokola moto oyo alali kati na ebale monene, mpe lokola moto oyo alali na songe ya nzete ya molayi.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
Okoloba: « Babeti ngai, kasi nazali koyoka pasi te; babeti ngai fimbu, kasi nazali koyoka eloko te! Tango nini nakolamuka? Nakozongela lisusu komela vino. »