Sananlaskujen 23
1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
Quando sederis ut comedas cum principe, diligenter attende quæ apposita sunt ante faciem tuam.
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
Et statue cultrum in gutture tuo: si tamen habes in potestate animam tuam.
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
Ne desideres de cibis ejus, in quo est panis mendacii.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
Noli laborare ut diteris, sed prudentiæ tuæ pone modum.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
Ne erigas oculos tuos ad opes quas non potes habere, quia facient sibi pennas quasi aquilæ, et volabunt in cælum.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
Ne comedas cum homine invido, et ne desideres cibos ejus:
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
quoniam in similitudinem arioli et conjectoris æstimat quod ignorat. Comede et bibe, dicet tibi; et mens ejus non est tecum.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Cibos quos comederas evomes, et perdes pulchros sermones tuos.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
In auribus insipientium ne loquaris, qui despicient doctrinam eloquii tui.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
Ne attingas parvulorum terminos, et agrum pupillorum ne introëas:
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
propinquus enim illorum fortis est, et ipse judicabit contra te causam illorum.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Ingrediatur ad doctrinam cor tuum, et aures tuæ ad verba scientiæ.
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Noli subtrahere a puero disciplinam: si enim percusseris eum virga, non morietur.
Tu virga percuties eum, et animam ejus de inferno liberabis. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
Fili mi, si sapiens fuerit animus tuus, gaudebit tecum cor meum:
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
et exsultabunt renes mei, cum locuta fuerint rectum labia tua.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
Non æmuletur cor tuum peccatores, sed in timore Domini esto tota die:
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
quia habebis spem in novissimo, et præstolatio tua non auferetur.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Audi, fili mi, et esto sapiens, et dirige in via animum tuum.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
Noli esse in conviviis potatorum, nec in comessationibus eorum qui carnes ad vescendum conferunt:
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
quia vacantes potibus et dantes symbola consumentur, et vestietur pannis dormitatio.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Audi patrem tuum, qui genuit te, et ne contemnas cum senuerit mater tua.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Veritatem eme, et noli vendere sapientiam, et doctrinam, et intelligentiam.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Exsultat gaudio pater justi; qui sapientem genuit, lætabitur in eo.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Gaudeat pater tuus et mater tua, et exsultet quæ genuit te.
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
Præbe, fili mi, cor tuum mihi, et oculi tui vias meas custodiant.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Fovea enim profunda est meretrix, et puteus angustus aliena.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
Insidiatur in via quasi latro, et quos incautos viderit, interficiet.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
Cui væ? cujus patri væ? cui rixæ? cui foveæ? cui sine causa vulnera? cui suffusio oculorum?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
nonne his qui commorantur in vino, et student calicibus epotandis?
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
Ne intuearis vinum quando flavescit, cum splenduerit in vitro color ejus: ingreditur blande,
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
sed in novissimo mordebit ut coluber, et sicut regulus venena diffundet.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
Oculi tui videbunt extraneas, et cor tuum loquetur perversa.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
Et eris sicut dormiens in medio mari, et quasi sopitus gubernator, amisso clavo.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
Et dices: Verberaverunt me, sed non dolui; traxerunt me, et ego non sensi. Quando evigilabo, et rursus vina reperiam?
