Sananlaskujen 23
1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
Kom fin wi sie mwet fulat muta mongo, esam akwoya lah su el uh.
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
Kom finne ke mongo yohk, kom eis na lupa fal.
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
Nimet oasroasr nu ke mwe mongo yuyu el kite kom kac. Sahp el oru in mwe srike kom.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
Kom in lalmwetmet, ac tia kemkatula in suk mwe kasrup.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
Mani lom uh ku in wanginla ke kitin pacl na — oana in oasr posohksok kac, na sohkla oana sie eagle.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
Nimet mongo yurin sie mwet srowohsr, ku mwel mwe mongo yuyu el oru.
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
El ac fahk mu, “Fahsru eis pac kutu mongo uh,” tusruktu el tia fahk ke inse pwaye. Nunak lal siena.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Kom ac wihtacla ma kom kangla, ac kusen eyeinse lom uh wanginla sripa.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
Nimet srike in sramsram in lalmwetmet nu sin sie mwet lalfon; el tia ku in eis in nunku kac.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
Nimet mokle sie masrol matu, ku eisla acn lun mwet mukaimtal.
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
LEUM GOD El ac loangelos ke ku lal, ac aolulos in sramsram lain kom.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Porongo mwet luti lom, ac sang kuiyom in lutlut.
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Nimet alolo in kai sie tulik. Sie sringsring fal ac tia unilya,
a ma ac molela moul lal. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
Tulik nutik, kom fin sun lalmwetmet, nga ac arulana insewowo.
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
Nga ac arulana engan ke nga lohng kom fahk kas lalmwetmet.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
Nimet sok sin mwet koluk, a kom in akfulatye LEUM GOD pacl nukewa.
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
Fin ouinge, kom ac fah sun finsrak nukewa lom.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Tulik nutik, porongeyu. Kom in lalmwetmet ac nunak akloalya ke ouiyen moul lom.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
Nimet kupasr nu sin mwet nim wain yokla ac kainmongo.
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
Mwet lungse nimnim ac mwet kainmongo elos ac sukasrup. Fin pwayena ma kom oru pa mongo ac motul, ac tia paht na kom nukum nuknuk mihsasa.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Porongo papa tomom — funu tia el, kom lukun wangin. Ke pacl se nina kiom el matuoh, akkalemye srui lom nu sel.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Pwaye, lalmwetmet, lutlut, ac etauk — ma inge kewa fal kom in moli, tusruktu kom in tia kukakunla, mweyen ma inge arulana saok.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Mwe insewowo nu sin sie papa tulik natul fin lalmwetmet ac moul suwohs.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Oru ma ac akinsewowoye papa tomom ac nina kiom. Kom fin oru ouinge, nina kiom el ac arulana engan.
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
Wen nutik, lohang akwoya, ac lela moul luk in mwe srikasrak nu sum.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Mutan kosro su eis molin kosro lalos, ac mutan koluk uh, elos sie kwasrip nu ke misa.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
Elos soanekom oana mwet pisrapasr, ac oru mukul puspis in tia pwaye nu sin mutan kialos.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
Su oasr ongoiya yoro? Su oasr asor yoro? Su amei ac lungse anwuk finne wangin sripa? Su srusrala atronmuta?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
Elos su muta paht ke wain uh, ac elos su kar mwe nim ku.
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
Nimet lela wain uh in srifekomla, finne srusra ac saromrom in cup uh, ac arulana wo emah ke kom ac ukumya uh.
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
Ke lotutang tok ah, kom ac pula mu oana soko wet pwasin el ngaliskomi.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
Motom ac liye ma sakirik, ac nunak lom ac kaskas lom ac fah tia kalem.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
Kom ac pula mu kom kalkal meoa — ikwot ikme oana ke kom muta elucng ke kwesu in oak uh.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
Na kom ac fahk, “Oasr mwet puokyu, nga tia pula. Oasr mwet uniyu tuh nga tiana esam. Efu ku nga kofla in tukakek? Nga enenu sie pac mwe nim ah.”
