< Sananlaskujen 23 >

1 Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
Rankva ne'ene kave negahane hu'za kagima hanagenka umani'nenka ne'zama nekura, antahi so'e hutenka kva hunka ne'zana no.
2 Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
Rama'a ne'zama ne' vahe'moka, kagraka'a knankenofi kazinuti taga hiankna nehane.
3 Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
Rankva ne'mofo ne'zamo'a, kasanea osino. Na'ankure ana kaveteti, regavatga hugahie.
4 Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
Feno vahe'ma mani'zankura maragu'zatinka kazeri havizana osunka, ama' antahi'za e'nerigeno feno vahe'ma mani antahi'zamo'a kazeri havizana osino.
5 Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
Kavuma keramage'ma hanankna huno, feno zankamo'a fanane hugahie. Na'ankure agekona eri atareno tumpa namamo hareno hampompi mareriankna huno, afe hugahie.
6 Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
Veva osu ne'mo'ma ne'za emeno huno kagi hania nezantera ovuo. Knare ne'za krentesia nezantera, ksanegura osuo.
7 Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
Na'ankure agra e'inahukna ne'kino, nama'a mizana hugahie antahintahi hakare nehuno, ne'zana nenenka tina no hugahianagi, agri agu'amo'a, kagri'enena omane'ne.
8 Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
Anama ne'nana ne'zana amu'atinetrenka, nanekema hu so'e hunte'nana zamo'a, amanezankna hugahie.
9 Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
Neginagi vahe'ma mani'nenafina keaga osuo, na'ankure ama' antahi'zanteti hanana kea, huhaviza hugahaze.
10 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
Tamagehe'mo'za koma re'ne'naza kanagi kana akasi kantugma osuge, megusa mofavremofo mopa kavunofi ahenka e'orio.
11 Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
Na'ankure zamahoma ke'nia Nera hankave Ne' mani'neankino, tamagrira keaga Agra'a hurmantegahie.
12 Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
Kagu'areti kavumro kea nentahinka, antahizama kami kere kagesa antenka antahio.
13 Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Mofavrema azeri fatgoma huzankura, korera osuo. Kagrama kanoma amisanana ofrigahie.
14 Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol h7585)
Azeri fatgo hu kanoma ami'zamo'a, fri vahe kumapima vuzankura agu amena agu'vazigahane. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
Mofavre'nimoka ama' antahi'zama erisanana, Nagri nagu'amo'a muse nehuno,
16 Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
kagipinti'ma fatgo ke'ma antahi'sugeno'a, mika nagu'amo'a muse hugahie.
17 Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
Kumi vahe'mokizmi zamavu'zmavakura kegasanea osuo. Hianagi Ra Anumzamofonku kore'ma hunteno agorga'ama manizanku maka kna, kagesa antahio.
18 Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
Henkama fore hania zanku'ma tamage hunka kagesa nentahinka, amuha'ma nehana zamo'a amnezanknara osugahie.
19 Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
Mofavre'nimoka, ke'ni'a antahinka knare antahi'zana erinka, fatgo kante kagu'a antenka vuo.
20 Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
Rama'a aka'tima nene'za neginagi nehaza vahe'ene, rama'a zagagafamofo ame'are'ma nehaza vahe'enena, trago oteho.
21 Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
Aka tinte vahe'ene rama'a ne'zama ne' vahe'mo'za zamunte omne vahe manigahaze. Hagi zamavu'ma mase vava vahera, kukena zamimo'a tagato tagatu hugahie.
22 Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
Kasema kante'nea negafa ke'a nentahinka, negrera'ma tvavamaresigenka kefenkamia otro.
23 Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
Tamage kema mizase'nenunka zagorera otro, ama' antahizanki, huogu'ma rempima hugamisiazanki, antahi'ama huno refkoma hu'zana erio.
24 Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Fatgo avu'ava'ma nehia mofavremofo nefa'a, tusi'a muse hugahie. Hagi ama' antahi'za eri'nea mofavre'agura, nefa'a muse huntegahie.
25 Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
E'inahu kavukva hunka negrera kfama azeri muse nehunka, ksegante'nea negrerana azeri muse huo.
26 Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
Mofavre'nimoke, kagu'tumoka'a Nagri nenaminka, kvuma ke'sanana, Nagri navu'navate kento.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Monko avu'ava'ma huno Savri'ma huno vanoma nehia a'mo'a, murigankna higeno, vema ante'nea a'mo'ma savrima huno vanoma nehia a'mo'a, osi tinkerigna huno urami'neankino, ana tinkerifima uramisaza vahe'mo'za haviza hugahaze.
28 Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
Ana a'mo'a kumza vahe'kna huno kazeri savri hunaku kaveganteno mani'neankino, vene'nea azeri savri hanigeno, mani fatgo huno a'are'ma omani'zamo'a ra hugahie.
29 Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
Iza hazenkefina mani'vava higeno, iza asu zampina nemanie? Iza ke hakarea nehigeno, iza hara azeri o'netie? Iza avufamo hazenkea erigeno namuna nere? Iza avumo korankera nehie?
30 Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
E'i anazama fore'ma nehiana zazate'ma aka tima nenaza vahe'ene, hanave waini tima tagi havia hu'za ne'naza vahe'tmimofonte fore nehie.
31 Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
Atregeno wainimo'ma korankrema nehuno, agrema'amo taferopinti krakra huno mrenerino, knankente'ma fruma huno urami'nia zamo'a, kazeri kasanea osino.
32 Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
Hianagi henka'a osifavemo kreankna nehuno, ha' osifavemo kamprino avuatgazama'a regatati huganteankna hugahie.
33 Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
Kavumo'a ruzahu ruzahu'za negenkeno, antahintahi kamo'a savri nehina, kema hanana kemo'a savri hugahie.
34 Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
Hagi e'inama nehanana, hageri amu'nompi me'nea ventefi mase'nankeno kranto kranto huno kazeri tore tore hiankna nehuno, ventemofo seli rente zafare mani'nankeno, zahomo kavregantugama hiankna hugahane.
35 Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
Anage hugahane, nahazanagi nata onkrine hunka nehunka, kanona namizanagi antahina kena osu'no'e hugahane. Hanki nagrama ete otisuna, mago'ane ana tina negahue nehane.

< Sananlaskujen 23 >