Sananlaskujen 22
1 Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.
Melius est nomen bonum quam divitiæ multæ; super argentum et aurum gratia bona.
2 Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.
Dives et pauper obviaverunt sibi: utriusque operator est Dominus.
3 Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.
Callidus vidit malum, et abscondit se; innocens pertransiit, et afflictus est damno.
4 Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
Finis modestiæ timor Domini, divitiæ, et gloria, et vita.
5 Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.
Arma et gladii in via perversi; custos autem animæ suæ longe recedit ab eis.
6 Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.
Proverbium est: adolescens juxta viam suam; etiam cum senuerit, non recedet ab ea.
7 Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.
Dives pauperibus imperat, et qui accipit mutuum servus est fœnerantis.
8 Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.
Qui seminat iniquitatem metet mala, et virga iræ suæ consummabitur.
9 Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
Qui pronus est ad misericordiam benedicetur: de panibus enim suis dedit pauperi. Victoriam et honorem acquiret qui dat munera; animam autem aufert accipientium.
10 Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.
Ejice derisorem, et exibit cum eo jurgium, cessabuntque causæ et contumeliæ.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.
Qui diligit cordis munditiam, propter gratiam labiorum suorum habebit amicum regem.
12 Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.
Oculi Domini custodiunt scientiam, et supplantantur verba iniqui.
13 Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.
Dicit piger: Leo est foris; in medio platearum occidendus sum.
14 Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.
Fovea profunda os alienæ: cui iratus est Dominus, incidet in eam.
15 Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.
Stultitia colligata est in corde pueri, et virga disciplinæ fugabit eam.
16 Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.
Qui calumniatur pauperem ut augeat divitias suas, dabit ipse ditiori, et egebit.
17 Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.
Inclina aurem tuam, et audi verba sapientium: appone autem cor ad doctrinam meam,
18 Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.
quæ pulchra erit tibi cum servaveris eam in ventre tuo, et redundabit in labiis tuis:
19 Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.
ut sit in Domino fiducia tua, unde et ostendi eam tibi hodie.
20 Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?
Ecce descripsi eam tibi tripliciter, in cogitationibus et scientia:
21 Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.
ut ostenderem tibi firmitatem et eloquia veritatis, respondere ex his illis qui miserunt te.
22 Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.
Non facias violentiam pauperi quia pauper est, neque conteras egenum in porta:
23 Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.
quia judicabit Dominus causam ejus, et configet eos qui confixerunt animam ejus.
24 Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,
Noli esse amicus homini iracundo, neque ambules cum viro furioso:
25 Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.
ne forte discas semitas ejus, et sumas scandalum animæ tuæ.
26 Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;
Noli esse cum his qui defigunt manus suas, et qui vades se offerunt pro debitis:
27 Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.
si enim non habes unde restituas, quid causæ est ut tollat operimentum de cubili tuo?
28 Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.
Ne transgrediaris terminos antiquos, quos posuerunt patres tui.
29 Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.
Vidisti virum velocem in opere suo? coram regibus stabit, nec erit ante ignobiles.
