Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Padishahning köngli ériqlardiki sudek Perwerdigarning qolididur; [Perwerdigar] qeyerge toghrilisa, shu terepke mangidu.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Insan özining hemme qilghan ishini toghra dep biler; Lékin Perwerdigar qelbdiki niyetlerni tarazigha sélip tartip körer.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Perwerdigarning neziride, Heqqaniyliq bilen adalet yürgüzüsh qurbanliq qilishtin ewzeldur.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Tekebbur közler, meghrur qelb, yamanlarning chirighi — hemmisi gunahtur.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Estayidil kishilerning oyliri ularni peqet bayashatliqqa yétekler; Chéchilangghularning oyliri bolsa, ularni peqet yoqsuzluqqila yétekler.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
Yaghlima til bilen érishken bayliqlar, Ölümni izdep yürgenler qoghlap yürgen bir tütünla, xalas.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Yamanlarning zalimliqi özlirini chirmiwalar; Chünki ular adalet yolida méngishni ret qilghan.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Jinayetkar mangidighan yol nahayiti egridur; Sap dil ademning herikiti tüptüzdur.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Soqushqaq xotun bilen [azade] öyde bille turghandin köre, Ögzining bir bulungida [yalghuz] yétip qopqan yaxshi.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Yaman kishining köngli yamanliqqila hérismendur; U yéqinighimu shapaet körsetmes.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Hakawurning jazagha tartilishi, bilimsizge ibret bolar; Dana kishi qobul qilghan nesihetlerdin téximu köp bilim alar.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Heqqaniy Bolghuchi yamanning öyini közler; U haman yamanlarni yamanliqqa qoyup yiqitar.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Miskinlerning nalisigha quliqini yoputup kari bolmighuchi, Axiri özi peryad kötürer, Biraq héchkim perwa qilmas.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Yoshurun sowghat ghezepni basar; Yeng ichide bérilgen para qehr-ghezepni peseyter.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Adaletni beja keltürüsh heqqaniylarning xushalliqidur, Biraq yamanliq qilghuchilargha wehimidur.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Hékmet yolidin ézip ketken kishi, Erwahlarning jamaiti ichidikilerdin bolup qalar.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Tamashagha bérilgen kishi namrat qalar; Yagh chaynashqa, sharab ichishke amraq béyimas.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Yaman adem heqqaniy adem üchün görü pulining ornida qalar; [Ézilgen] duruslarning ornigha iplaslar qalar.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Soqushqaq we térikkek ayal bilen ortaq turghandin, Chöl-bayawanda yalghuz yashighan yaxshidur.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Aqilanining öyide bayliq bar, zeytun may bar; Biraq exmeqler tapqinini utturluq buzup-chachar.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Heqqaniyet, méhribanliqni izdigüchi adem, Hayat, heqqaniyet we izzet-hörmetke érisher.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Dana kishi küchlükler shehirining sépiligha yamishar, Ularning tayanchi bolghan qorghinini ghulitar.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Öz tiligha, aghzigha ige bolghan kishi, Jénini awarichiliklerdin saqlap qalar.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Chongchiliq qilghanlar, «Hakawur», «hali chong», «mazaqchi» atilar.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Hurun kishi öz nepsidin halak bolar, Chünki uning qoli ishqa barmas;
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Nepsi yaman bolup u kün boyi teme qilip yürer; Biraq heqqaniy adem héchnémini ayimay sediqe qilar.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Yaman ademning qurbanliqi Perwerdigargha yirginchliktur; Rezil gherezde epkélin’gen bolsa téximu shundaqtur!
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Yalghan guwahliq qilghuchi halak bolar; Eyni ehwalni anglap sözligen kishining sözi ebedgiche aqar.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Yaman adem yüzini qélin qilar; Durus kishi yolini oylap puxta basar.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Perwerdigargha qarshi turalaydighan héchqandaq danaliq, eqil-paraset yaki tedbir yoqtur.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Atlar jeng küni üchün teyyar qilin’ghan bolsimu, Biraq ghelibe-nijat peqet Perwerdigardindur.
