Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Kraljevo srce je v Gospodovi roki, kakor vodne reke, obrača ga kamor hoče.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Vsaka človekova pot je pravilna v njegovih lastnih očeh, toda Gospod preudarja srca.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Izvajati pravičnost in sodbo je Gospodu bolj sprejemljivo kakor klavna daritev.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Vzvišen pogled in ponosno srce in oranje zlobnih je greh.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Misli marljivega se nagibajo samo k obilju, toda od vsakega, ki je nagel, samo za pomanjkanje.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
Pridobivanje zakladov z lažnivim jezikom je ničevost, premetavana sem ter tja, od tistih, ki iščejo smrt.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Ropanje zlobnih jih bo uničilo, ker so odklonili izvrševati sodbo.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Človekova pot je kljubovalna in nenavadna, toda glede čistega, njegovo delo je pravilno.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Bolje je prebivati v kotu hišne strehe kakor s prepirljivo žensko v prostrani hiši.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Duša zlobnega želi zlo; njegov sosed v njegovih očeh ne najde naklonjenosti.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Kadar je posmehljivec kaznovan, preprosti postane moder in kadar je moder poučen, prejema znanje.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Pravičen človek modro preudarja hišo zlobnega, toda Bog ruši zlobne zaradi njihove zlobnosti.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Kdorkoli maši svoja ušesa ob joku ubogega, bo tudi sam jokal, toda ne bo uslišan.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Darilo na skrivnem pomirja jezo, nagrada v naročje pa močan bes.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Pravičnim je veselje izvrševati sodbo, toda uničenje bo za delavce krivičnosti.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Človek, ki tava izven poti razumevanja, bo ostal v skupnosti mrtvih.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Kdor ljubi užitek, bo revež, kdor ljubi vino in olje, ne bo bogat.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Zlobni bo odkupnina za pravičnega in prestopnik za poštenega.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Bolje je prebivati v divjini kakor s prepirljivo in jezno žensko.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Je zaželen zaklad in olje v prebivališču modrega, toda nespameten človek ga zapravlja.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Kdor si prizadeva za pravičnostjo in usmiljenjem, najde življenje, pravičnost in čast.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Moder človek zmanjšuje mesto mogočnega in podira moč zaupanja iz tega.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Kdorkoli zadržuje svoja usta in svoj jezik, svojo dušo zadržuje pred težavami.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Ponosen in ošaben posmehljivec je njegovo ime, kdor ravna v ponosnem besu.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Želja lenega, ga ubija, kajti njegove roke odklanjajo delati.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
On lakomno hlepi čez ves dan, toda pravični daje in ne skopari.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Klavna daritev zlobnega je ogabnost, koliko bolj, ko to prinaša z zlobnim umom?
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Kriva priča bo propadla, toda človek, ki posluša, nenehno govori.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Zloben človek otrdi svoj obraz, toda kar se tiče poštenega, on uravnava svojo pot.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Ne obstaja niti modrost niti razumevanje niti namera zoper Gospoda.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Konj je pripravljen za dan bitke, toda rešitev je od Gospoda.
