< Sananlaskujen 21 >
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Des Königs Herz ist in der Hand des HERRN wie Wasserbäche, und er neiget es, wohin er will.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Einen jeglichen dünkt sein Weg recht sein; aber allein der HERR macht die Herzen gewiß.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Wohl und recht tun ist dem HERRN lieber denn Opfer.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Hoffärtige Augen und stolzer Mut und die Leuchte der Gottlosen ist Sünde.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Die Anschläge eines Endelichen bringen Überfluß; wer aber allzu jach ist, wird mangeln.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
Wer Schätze sammelt mit Lügen, der wird fehlen und fallen unter die den Tod suchen.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Der Gottlosen Rauben wird sie schrecken; denn sie wollten nicht tun, was recht war.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Wer einen andern Weg gehet, der ist verkehrt; wer aber in seinem Befehl gehet, des Werk ist recht.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Es ist besser wohnen im Winkel auf dem Dach, denn bei einem zänkischen Weibe in einem Hause beisammen.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Die Seele des Gottlosen wünschet Arges und gönnet seinem Nächsten nichts.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Wenn der Spötter gestraft wird, so werden die Albernen weise; und wenn man einen Weisen unterrichtet, so wird er vernünftig.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Der Gerechte hält sich weislich gegen des Gottlosen Haus; aber die Gottlosen denken nur Schaden zu tun.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Wer seine Ohren verstopft vor dem Schreien des Armen, der wird auch rufen und nicht erhöret werden.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Eine heimliche Gabe stillet den Zorn und ein Geschenk im Schoß den heftigen Grimm.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Es ist dem Gerechten eine Freude zu tun, was recht ist, aber eine Furcht den Übeltätern.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Ein Mensch, der vom Wege der Klugheit irret, der wird bleiben in der Toten Gemeine.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Wer gern in Wollust lebt, wird mangeln; und wer Wein und Öl liebet, wird nicht reich.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Der Gottlose muß für den Gerechten gegeben werden und der Verächter für die Frommen.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Es ist besser wohnen im wüsten Lande denn, bei einem zänkischen und zornigen Weibe.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Im Hause des Weisen ist ein lieblicher Schatz und Öl aber ein Narr verschlemmt es.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Wer der Barmherzigkeit und Güte nachjagt, der findet das Leben, Barmherzigkeit und Ehre.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Ein Weiser gewinnet die Stadt der Starken und stürzet ihre Macht durch ihre Sicherheit.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Wer seinen Mund und Zunge bewahret, der bewahret seine Seele vor Angst.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Der stolz und vermessen ist, heißt ein loser Mensch, der im Zorn Stolz beweiset.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Der Faule stirbt über seinem Wünschen; denn seine Hände wollen nichts tun.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Er wünscht täglich; aber der Gerechte gibt und versagt nicht.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Der Gottlosen Opfer ist ein Greuel; denn sie werden in Sünden geopfert.
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Ein lügenhaftiger Zeuge wird umkommen; aber wer gehorchet, den läßt man auch allezeit wiederum reden.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Der Gottlose fährt mit dem Kopf hindurch; aber wer fromm ist, des Weg wird bestehen.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Es hilft keine Weisheit, kein Verstand, kein Rat wider den HERRN.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Rosse werden zum Streittage bereitet; aber der Sieg kommt vom HERRN.