Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Chuny ruoth ni e lwet Jehova Nyasaye, ochike mana kaka kuonde ma pi luwo kendo kaka ohero owuon.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Yore duto mag dhano nenorene ni nikare, to Jehova Nyasaye ema pimo chuny.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Timo gima kare kod mowinjore ema Jehova Nyasaye oyiego moloyo misango.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Wangʼ teko, chuny mar sunga kod taya mar jo-mahundu, gin richo!
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Chenro mag ngʼat matiyo matek kelo ohala to chutho e kaka rikni kelo chan.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
Mwandu moyudi gi lep mariambo en mana tho malal piyo kendo en obeto mar tho.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Timbe mahundu mar joricho biro terogi mabor magilal; nimar gidagi timo gima kare.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Yor ngʼat ma jaketho ogondore, to kit ngʼat makare oriere tir.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Ber dak e kona mar wi ot moloyo dak gi dhako maralep.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Ngʼat ma timbene richo ohero richo; jabute ok yud ngʼwono kuome.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Ka okum ngʼat ma jaro ji, to joma ngʼeyogi tin yudo rieko, ka ngʼat mariek opuonji, to oyudo ngʼeyo.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Ngʼat Makare ongʼeyo od ngʼat ma timbene richo kendo otero ngʼat marach e kethruok.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Ka ngʼato odino ite ne ywak mar jachan, en owuon bende obiro ywak to ok nodwoke.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Mich mochiw lingʼ-lingʼ kweyo mirima to asoya mopandi ei law jiwo mirima maduongʼ.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Ka adiera onenore, to joma timbegi nikare bedo mamor to joma timbegi richo to yudo bwok.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Ngʼat moweyo yor winjo wach dhiyo kar yweyo mar oganda mar joma otho.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Ngʼat mohero budho biro bedo jachan; ngʼat mohero divai kod moo ok nyal bedo ja-mwandu.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Jomaricho bedo resruok mar joma kare; to jogo ma ok jo-adiera ne joma oriere tir.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Ber dak e thim motwo moloyo dak gi dhako ma jadhawo kendo ma ja-mirima.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Od ngʼat mariek opongʼ kod chiemo gi moo moyier, to ngʼat mofuwo chamo gik moko duto ma en-go.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Ngʼatno maluwo tim makare kod hera yudo ngima, mwandu gi luor.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Ngʼat mariek kawo dala ngʼat maratego kendo omuko dhorangeye matek magiketoe genogi.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Ngʼatno marito dhoge kod lewe ritore kuom masiche.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Ngʼat ma jasunga kendo jawuorre “Jajaro” e nyinge; otingʼore malo ka osungore malich.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Dwaro mar jasamuoyo biro bedo thone owuon; nikech lwetene odagi tich.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Odiechiengʼ duto odwaro mangʼeny, to ngʼat makare chiwo maonge giko.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Misango mar jaricho ok ber, onyalo bedo marach maromo nade ka ochiwe gi paro marach!
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Janeno ma ja-miriambo biro lal; to ngʼat mawinje ibiro tieko chutho.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Ngʼat ma jaricho wangʼe tek to ngʼat moriere tir tiyo gi paro e yorene.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Onge rieko, onge neno matut, onge chenro manyalo loyo Jehova Nyasaye.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Inyalo yiko faras ne ndalo mar lweny; to loyo lweny en mar Jehova Nyasaye.
