Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
En Konges hjerte er Bække i HERRENs hånd, han leder det hen, hvor han vil.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
En Mand holder al sin Færd for ret, men HERREN vejer Hjerter.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
At øve Ret og Skel er mere værd for HERREN end Offer.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Hovmodige Øjne, et opblæst Hjerte, selv gudløses Nyjord er Synd.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Kun Overflod bringer den flittiges Råd, hver, som har Hastværk, får kun Tab.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
At skabe sig Rigdom ved Løgnetunge er Jag efter Vind i Dødens Snarer.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Gudløses Voldsfærd bortriver dem selv, thi de vægrer sig ved at øve Ret.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Skyldtynget Mand går Krogveje, den renes Gerning er ligetil.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Hellere bo i en Krog på Taget end fælles Hus med frættekær Kvinde.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Den gudløses Sjæl har Lyst til ondt, hans Øjne ynker ikke hans Næste.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Må Spotter bøde, bliver tankeløs klog, har Vismand Fremgang, da vinder han kundskab.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Den Retfærdige har Øje med den gudløses Hus, han styrter gudløse Folk i Ulykke.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Hvo Øret lukker for Småmands Skrig, skal råbe selv og ikke få Svar.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Lønlig Gave mildner Vrede, Stikpenge i Brystfolden voldsom Harme.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Rettens Gænge er den retfærdiges Glæde, men Udådsmændenes Rædsel.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Den, der farer vild fra Kløgtens Vej, skal havne i Skyggers Forsamling.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Lyst til Morskab fører i Trang, Lyst til Olie og Vin gør ej rig.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Den gudløse bliver Løsepenge for den retfærdige, den troløse kommer i retsindiges Sted.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Hellere bo i et Ørkenland end hos en trættekær, arrig Kvinde.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
I den vises Bolig er kostelig Skat og Olie, en Tåbe af et Menneske øder det.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Den, der higer efter Retfærd og Godhed vinder sig Liv og Ære.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Vismand stormer Heltes By og styrter Værnet, den stolede på.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Den, der vogter sin Mund og sin Tunge, vogter sit Liv for Trængsler. -
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Den opblæste stolte kaldes en Spotter, han handler frækt i Hovmod.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Den lades Attrå bliver hans Død, thi hans Hænder vil intet bestille.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Ugerningsmand er stadig i Trang, den retfærdige giver uden at spare.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Vederstyggeligt er de gudløses Offer, især når det ofres for Skændselsdåd.
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Løgnagtigt Vidne går under, Mand, som vil høre, kan tale fremdeles.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Den gudløse optræder frækt, den retsindige overtænker sin Vej.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Visdom er intet, Indsigt er intet, Råd er intet over for HERREN.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Hest holdes rede til Stridens Dag, men Sejren er HERRENs Sag.
