Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Kongens Hjerte i Herrens Haand er Vandbække; til alt det, han vil, bøjer han det.
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Alle en Mands Veje ere rette for hans egne Øjne; men Herren vejer Hjerter.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
At øve Retfærdighed og Ret er Herren kærere end Offer.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Øjnenes Hovmod og Hjertets Stolthed, de ugudeliges Lampe, er Synd.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Den flittiges Tanker bringe kun Overflod, men den ilfærdiges bringe det kun til Mangel.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
At arbejde paa at samle Liggendefæ ved en falsk Tunge er Dunst, som bortvejres hos dem, som søge Døden.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
De ugudeliges Ødelæggelse river dem bort; thi de have vægret sig ved at gøre Ret.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
En skyldbetynget Mand gaar Krogveje; men den renes Gerning er ligefrem.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Det er bedre at bo i et Hjørne paa Taget end hos en trættekær Kvinde og i Hus sammen.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Den ugudeliges Sjæl har Lyst til det onde; hans Ven finder ikke Naade for hans Øjne.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Naar man lægger Straf paa en Spotter, bliver den uerfarne viis, og naar man belærer den vise, skal han modtage Kundskab.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Den retfærdige agter paa den ugudeliges Hus, naar det styrter de ugudelige i Ulykke.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Hvo som stopper sit Øre for den ringes Raab, han, ja, han skal raabe og ikke bønhøres.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
En Gave i Løndom stiller Vrede, og en Skænk i Smug stiller heftig Fortørnelse.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Det bliver den retfærdige en Glæde at have gjort Ret; men der er Fordærvelse for dem, som gøre Uret.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Et Menneske, som farer vild fra Klogskabs Vej, skal hvile i Dødningers Forsamling.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Den, som elsker Glæde, skal have Mangel; den, som elsker Vin og Olie, skal ikke blive rig.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Den ugudelige bliver Løsepenge for den retfærdige og den troløse for de oprigtige.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Det er bedre at bo i et øde Land end hos en trættekær og arrig Kvinde.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
I den vises Bolig er der kosteligt Liggendefæ og Olie; men et daarligt Menneske opsluger det.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Hvo der søger efter Retfærdighed og Miskundhed, skal finde Liv, Retfærdighed og Ære.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Den vise stormede de vældiges Stad og nedstyrtede dens sikre Værn.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Hvo der bevarer sin Mund og sin Tunge, bevarer sin Sjæl fra Trængsler.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Den pralende stolte, hans Navn er Spotter; han handler i Stoltheds Overmod.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Den lades Begæring dræber ham; thi hans Hænder have vægret sig ved at gøre noget.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Han begærer og begærer den hele Dag; men den retfærdige giver og holder ikke tilbage.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
De ugudeliges Offer er en Vederstyggelighed, meget mere naar de bringe det med et skændigt Forsæt.
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Et løgnagtigt Vidne skal omkomme; men en Mand, som hører efter, vil altid kunne tale igen.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
En ugudelig Mand forhærder sit Ansigt; men den oprigtige han befæster sin Vej.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Der gælder ikke Visdom, ej heller Forstand, ej heller Raad over for Herren.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Hesten beredes til Krigens Dag, men Frelsen hører Herren til.
