Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Hina Gode da hano ea logo hamosa. Amo defele E da hina bagade dunu ilia asigi dawa: su ouligisu dawa:
2 Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Dia dawa: loba da dia hamobe da molole hamosayale dawa: sa. Be mae gogolema! Hina Gode da dia adi baiga hamobeyale, Ea ba: sa.
3 Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Hina Gode da gobele salasu iasu hou fonobahadi hahawane ba: sa. Be di da moloiwane hamosea, amola eno dunuma molole hamosea, Hina Gode da amo hou baligili bagade hahawane ba: sa.
4 Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Wadela: i gasa fi hou da wadela: i dunu ilima hina agoai gala. Amo da wadela: i houdafa.
5 Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Noga: le ilegelalu hamosea, di da bagade gagui ba: mu. Be dia momabo hamosea, di da defele gagui hame ba: mu.
6 Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
Di ogogole lai liligi bagade gagui galea, dia gagui da hedolo fisi dagoi ba: mu. Ogogole lai liligi da dima medosu sani agoai gala.
7 Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
Wadela: i hamosu dunu da mosolasu hamobeba: le, hobeamu logo hame ba: mu. Ilia da moloi hou hamomu higasa.
8 Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
Molole hame labe dunu da guga: loi logo amoga ahoa. Be molole dawa: su dunu ilia da molole ahoana.
9 Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Dunu e da gesa: gesa: i udala gilisili fimu da gasa bagade. Dunu hisu diasu dabua mogoa gado fifi lamu amo ea hou da baligisa.
10 Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
Wadela: le hamosu dunu da eso huluane wadela: i hou hamomusa: bagade hanai gala. E da dunu huluane ilima hamedafa asigisa.
11 Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Gasa fi dunu da se iasu lasea, dunu huluane amola hame dawa: su dunu da dawa: lasa. Nowa da dawa: su galea, e da amo hou ba: sea, dawa: lamu.
12 vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Moloidafa Gode, E da wadela: i hamosu dunu ilia diasu ganodini hamobe, amo huluane ba: lala. Ea da wadela: i hamosu dunu huluane dafama: ne gugunufinisimu.
13 Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Hame gagui dunu da se nabawane dinanawane fidima: ne dima wesea, di da nabimu higasea, eso enoga eno dunu da dia disa webe amo hame nabimu.
14 Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Dunu eno da dima mihanai galea, defea, udigili iasu liligi amo wamowane ema ima. Amasea, e da ea hou bu olofomu.
15 Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Dunu da moloidafa fofada: su hou hamosea, noga: i dunu da hahawane ba: sa. Be wadela: i dunu da amo moloidafa fofada: su ba: sea, bagadewane heawini da: i dioiba: le, bu esalumu hihi agoai ba: sa.
16 Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
Nowa dunu da asigi dawa: su moloidafa amo yolesili ahoasea, bogosu da ema doaga: mu galebe.
17 Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Di da bagade gagui ba: mu hanai galea, osobo bagade liligi noga: i amola ha: i nasu ida: iwane amola waini ida: iwane amo lama: ne, dia muni mae galagama.
18 Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
Wadela: le hamosu dunu da moloidafa dunu ilima se imunusa: dawa: lala. Be ilila: da amo se nabimu.
19 Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Dunu amola gesa: gesa: i uda ela gilisili esalumu da da: i dioi bagade liligi. Dunu hisu da hafoga: i gibu hame dasu sogega esalumu da defea.
20 Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
Noga: le momodale dawa: su dunu ilia da liligi bagade gaguiwane esala. Be momodale hame dawa: su dunu ilia da muni amola liligi lale, hedolo galagasa.
21 Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Di da asigidafa hou amola moloidafa hou amo ganodini ahoasea, di da ode bagohame esalumu. Amola eno dunu da dima nodone amola moloidafa hou dima hamomu.
22 Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Bagade dawa: su dadi gagui bisilua dunu da moilai bai bagade amo gasa bagade dunuga gaga: i, wadela: lesimusa: dawa: Gasa bagade dunu da ilia moilai gagoi da ili noga: le gagili sali dawa: i galu. Be e da amo wadela: lesisa.
23 Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Di da mosolasu hame ba: musa: hanai galea, di noga: le dawa: lu sia: ma.
24 Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Gasa fi dunu da nimi bagade amola hi hou da baligi bagade hi dawa: , amola e da eno dunuma hame asigisa.
25 Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
Hihi dabuli dunu da hawa: hamosu hihiba: le, hina: bogomusa: logo fodosa.
26 Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
Hihi dabuli dunu da hi hanai liligi lamusa: fawane dawa: lala. Be moloi dunu da eno dunuma liligi bagadewane iaha.
27 Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Wadela: i dunu da gobele salasu Godema iasea, Hina Gode da amo higasa. Be ilia da wadela: i hou hamomusa: , Ema iasea, E da baligili bagade higasa.
28 Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Dunu ilia da ogogosu dunu ea sia: dafawaneyale hame dawa: sa. Be nowa moloi dunu da noga: le dadawa: lalu sia: sea, amo ea sia: ilia da dafawaneyale dawa: sa.
29 Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
Moloidafa dunu da ilia hamobe ilisu dawa: digisa. Be wadela: i hamosu dunu da hina: hou hi dawa: , amo ogogole sia: sa.
30 Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Osobo bagade dunu bagohame da osobo bagade asigi dawa: su noga: iwane gala. Be Hina Gode da ilima ha lai galea, amo hou da ili hame fidisa.
31 Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Di da gegemusa: gini, hosi amola gegesu liligi momagemu da defea. Be Hina Gode Hi fawane da hasalasu hou iaha.
