Sananlaskujen 20
1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
Vin gör lösaktigt folk, och starka drycker göra buller; den som dertill lust hafver, han varder aldrig vis.
2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
Konungens förskräckelse är såsom ens ungs lejons rytande; den honom förtörnar, han syndar emot sitt lif.
3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
Det är enom man en ära, att han är utan träto; men de som gerna träta, de äro allesamman dårar.
4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
För kölds skull vill den late icke plöja; så måste han i andene tigga och intet få.
5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
Rådet uti ens mans hjerta är såsom djup vatten; men en förståndig kan märka, hvad han menar.
6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
Månge menniskor varda fromme kallade; men ho skall finna en, den rättsliga from är?
7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
En rättfärdig, den i sine fromhet vandrar, hans barnom varder väl gångandes efter honom.
8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
En Konung, den på stolenom sitter till att döma, han förskingrar allt argt med sin ögon.
9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
Ho kan säga: Jag är ren i mitt hjerta, och klar ifrå mina synder?
10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
Mångahanda vigt och mått, både är Herranom en styggelse.
11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
Man känner ock en dräng på hans väsende, om han from och redelig vara vill.
12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
Ett hörande öra, och seende öga, Herren gör dem båda.
13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Älska icke sömn, att du icke skall fattig varda; låt din ögon vaken vara, så får du bröd nog.
14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
Ondt, ondt säger man, då man hafver det; men då det borto är, så rosar man det.
15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
Man finner guld och många perlor; men en förnuftig mun är ett ädla klenodium.
16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
Tag honom sin kläde bort, som för en annan i borgan går, och panta honom för den okändas skull.
17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
Stulet bröd smakar hvarjom och enom väl; men derefter skall honom munnen full varda med hvassa stenar.
18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
Anslag bestå, då man förer dem med råd; och krig skall man med förnuft föra.
19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
Var unbevarad med den som hemlighet uppenbarar, och med baktalare, och med falskom mun.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
Den sinom fader och sine moder bannar, hans lykta skall utslockna midt i mörkret.
21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
Det arf, der man allt för mycket hastar till det varder på sistone icke välsignadt.
22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Säg icke: Jag vill vedergälla det onda. Förbida Herran, han skall hjelpa dig.
23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Mångahanda vigt är Herranom en styggelse; och en falsk våg är icke god.
24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
Hvars och ens gånger komma af Herranom; hvilken menniska förstår sin väg?
25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
Det är menniskone en snara, lasta det helga, och sedan söka löfte.
26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
En vis Konung förskingrar de ogudaktiga, och låter gå hjulet öfver dem.
27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
Herrans lykta är menniskones ande; han går igenom hela hjertat.
28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
Fromhet och sannfärdighet bevara Konungen, och hans säte består genom fromhet.
29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
Unga mäns starkhet är deras pris, och de gamlas grå hår är deras prydning.
30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
Sår fördrifver det onda, och hela hjertans skada.
