Sananlaskujen 20
1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
Vinen er ein spottar, rusdrykken ein ståkar, ingen som tumlar av honom, er vis.
2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
Den rædsla kongen vekkjer, er som løveburing, den som fær hans vreide på seg, set livet sitt på spel.
3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
Mannsens æra er å halda seg frå trætta, men kvar uviting glefser til.
4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
Letingen pløgjer ikkje um hausten, i skurdonni leitar han fåfengt etter grøda.
5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
Råd i mannsens hjarta er som vatn i djupet, men ein skynsam mann kann draga det upp.
6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
Mest kvar mann råkar ein som elskar honom, men kven finn ein som er å lita på?
7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
Den som ferdast ulastande og er rettferdig, sæle er borni hans etter honom.
8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
Ein konge som sit på domarstol, skil ut alt vondt med augo sine.
9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
Kven kann segja: «Eg hev halda hjarta reint og er fri frå syndi mi?»
10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
Tvo slag vegt og tvo slag mål er båe tvo ein styggedom for Herren.
11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
Alt guten syner i si gjerd um ferdi hans vert rein og rett.
12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
Øyra som høyrer og auga som ser - Herren hev skapt deim båe tvo.
13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Elska ikkje svevn, for då vert du fatig, haldt augo uppe, so fær du brød til mette.
14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
«Klent, klent!» segjer kjøparen, men når han gjeng burt, so rosar han seg.
15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
Vel finst det gull og mange perlor, men dyraste gogni er lippor med kunnskap.
16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
Tak klædi hans! for han hev borga for ein annan, og panta honom for framande!
17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
Søtt er for mannen det brød han hev fenge med fals, men sidan vert munnen hans full av småstein.
18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
Råder vert stødige med rådleggjing, få då klok styring når du fører krig!
19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
Den som fer med drøs, ber løynråd ut, og gapen skal du ikkje hava noko med.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
Den som bannar far og mor, hans lampa skal slokna i kolmyrkret.
21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
Ein arv som ein i fyrstundes er for fus på, vert på slutten utan velsigning.
22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Seg ikkje: «Eg vil løna med vondt!» Venta på Herren, han vil hjelpa deg.
23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Tvo slag vegt er ein styggedom for Herren, og den falske skålvegt er ikkje god.
24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
Frå Herren kjem mannsens stig, og kor kann eit menneskje skyna sin veg?
25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
Fårlegt er det for eit menneskje å vigsla eitkvart tankelaust, og fyrst granska lovnaden etterpå.
26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
Ein vis konge skil ut dei gudlause og let hjulet ganga yver deim.
27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
Menneskjens ånd er Herrens lampa, og ho ransakar alle rom i hjarta.
28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
Kjærleik og truskap er vakt um kongen, og han styd sin kongsstol på kjærleik.
29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
Ei æra for ungdomar er deira kraft, og ein prydnad for dei gamle er grått hår.
30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
Svidande sår reinser burt det vonde, ja, slag reinsar hjartans inste rom.
