Sananlaskujen 20
1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
Luxuriosa res, vinum, et tumultuosa ebrietas: quicumque his delectatur, non erit sapiens.
2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
Sicut rugitus leonis, ita et terror regis: qui provocat eum, peccat in animam suam.
3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
Honor est homini, qui separat se a contentionibus: omnes autem stulti miscentur contumeliis.
4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
Propter frigus piger arare noluit: mendicabit ergo aestate, et non dabitur illi.
5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
Sicut aqua profunda, sic consilium in corde viri: sed homo sapiens exhauriet illud.
6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
Multi homines misericordes vocantur: virum autem fidelem quis inveniet?
7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
Iustus, qui ambulat in simplicitate sua, beatos post se filios derelinquet.
8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
Rex, qui sedet in solio iudicii, dissipat omne malum intuitu suo.
9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
Quis potest dicere: Mundum est cor meum, purus sum a peccato?
10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
Pondus et pondus, mensura et mensura: utrumque abominabile est apud Deum.
11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
Ex studiis suis intelligitur puer, si munda et recta sint opera eius.
12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
Aurem audientem, et oculum videntem, Dominus fecit utrumque.
13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Noli diligere somnum, ne te egestas opprimat: aperi oculos tuos, et saturare panibus.
14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
Malum est, malum est, dicit omnis emptor: et cum recesserit, tunc gloriabitur.
15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
Est aurum, et multitudo gemmarum: vas autem pretiosum labia scientiae.
16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
Tolle vestimentum eius, qui fideiussor extitit alieni, et pro extraneis aufer pignus ab eo.
17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
Suavis est homini panis mendacii: et postea implebitur os eius calculo.
18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
Cogitationes consiliis roborantur: et gubernaculis tractanda sunt bella.
19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
Ei, qui revelat mysteria, et ambulat fraudulenter, et dilatat labia sua, ne commiscearis.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
Qui maledicit patri suo, et matri, extinguetur lucerna eius in mediis tenebris.
21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
Hereditas, ad quam festinatur in principio, in novissimo benedictione carebit.
22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Ne dicas: Reddam malum: expecta Dominum, et liberabit te.
23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Abominatio est apud Dominum pondus et pondus: statera dolosa non est bona.
24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
A Domino diriguntur gressus viri: quis autem hominum intelligere potest viam suam?
25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
Ruina est homini devotare sanctos, et post vota retractare.
26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
Dissipat impios rex sapiens, et incurvat super eos fornicem.
27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
Lucerna Domini spiraculum hominis, quae investigat omnia secreta ventris.
28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
Misericordia, et veritas custodiunt regem, et roboratur clementia thronus eius.
29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
Exultatio iuvenum, fortitudo eorum: et dignitas senum canities.
30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
Livor vulneris absterget mala: et plagae in secretioribus ventris.
