Sananlaskujen 20

1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.

Waini tima nenea vahe'mofona azeri neginagi higeno, vahe'ma huhaviza hu kea nehigeno, aka timo'a vahe'mofona azeri negi nenkeno ke huhaviza nehuno hara hugahie. Waini ti neno neginagi hu vahe'mofona, agripina ama' antahi'zana omanegahie.

2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

Kinimofo arimpa akahe zamo'a, laionimo rankrafa hiankna hu'ne. Kini vahe'mofo azeri arimpa ahe'simofona, ahe frigahie.

3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

Haframa hu'zanku'ma mani kore huno agatere'zamo'a, ra agi erigahie. Hianagi neginagi vahe'mo'za ame hu'za hafra nehaze.

4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.

Feru vahe'mo'ma hozama ante knare'ma mopama rekorino hozama ontesuno'a, hozama hamare knarera ne'zana ohamaregahie.

5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.

Vahe'mofo antahi'zamo'a tirukna huno me'neanagi, ama' antahi'zane vahe'mo'a ana tirupintira ana antahi'zana afi anaga netre.

6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

Rama'a vahe'mo'za, tavesi negantone hugahazanagi, mago mago vahe'mo'za tamage hu'za kavesigantegahaze.

7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.

Fatgo avu'ava'ene ne'mo'a, mani fatgo huno nemanie. Agri mofavre zagamo'za, asomu erigahaze.

8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

Kini vahe'mo'ma keagama refako hunakura trate mani'neno, keaga refko huno havi avu'ava zana ke fore nehie.

9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

Nagu'amo'a fatgo higena, nagra agru hu'noankino nagripina kumira omane'ne huno iza hugahie?

10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.

Havige hu'za maka'zama refko hu'za kna'ama ke'zane, havige hu'za avamente refkoma osu'zanena Ra Anumzamo'a avesra huno agote'nezmante.

11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.

Mofavremofona avu'avate negenka, agri avu'avamo'a agru hu'neanki, fatgo mofavre mani'neanki hugahane.

12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.

Tagesama me'neana keaga antahi'zane, tavuragama me'neana tavuma ke'za me'neankino, tarega'zana Ra Anumzamo museza tami'ne.

13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.

Kagrama kavu'ma masetenka manizankuma kavesi kavesima haniana, kamuntera omanegosie. Kavu'ma omasesanana ne'zama nesana zamo'a rama'a megahie.

14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

Knare osu'ne! Knare osune! Huno mago'a zama mizama seku'ma himo'a nehie. Hianagi mizaseno kantegama nevuno'a, ana zankura knare'za erue huno rama'a musenke hume nevie.

15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

Antahi'zama ami kemo'a, goline zago'amo'ma marerisa havea agetere'ne.

16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

Onke'nenana vahe'mo'ma nofi'ma nehinkeno magomo apasegahue hanigenka, anamofo anakreku'a huvame hunka eri'negeno, ana nofi'ma hu'neazana eme apaseno. Savri a'mo'ma nofi'ma hanigeno'ma mago'mo apasegahuema hanigenka, aza hu'na apasentegahue huno kaminia zana erio.

17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.

Kumzafa kave'mo'a haganentake hugahianagi, refuzufupe havemo kagipi aviteno kagi traga hiankna henka'a hugahie.

18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.

Antahi'zana vahepinti eritenka eri'zama eri antahi'zana retro huo. Hagi knare antahi'zama mago'mofompinti'ma e'orinesunka hatera ovuo.

19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.

Vahe zamagenkema hu vahe'mokizmi oku'zana hu ama nehaze. E'ina hu'negu vahe zamagenkema hu vahe enena tragotenka omanio.

20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

Nerera nefama huhaviza huntesia vahe'mofona tavi'amo asu hanigeno kumazu hanimpi maniankna huno frigahie.

21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.

Arera afama ofri mani'nesigeno'ma erisinti haregahanema hu'nesia zama ame'ama huno erisia mofavremo'a, atuparega asimu'a omanegosie.

22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

Kefo avu'ava'ma hugante'sagenka anahukna hu'na nona huzamantegahue osuo. Hagi avega antenegeno Ra Anumzamo kaza huno ana knazana erino.

23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

Mago'azama mizaseku'ma hanigeno kna'ama refako huno kezama (skel) erinteno refako hu so'e osu avu'ava zana, Ra Anumzamo'a avesra huno agonete.

24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

Vahe'mo'ma mika zama hiazana, Ra Anumzamoke azeri ante fatgo nehie. Inankna huno mago'a vahe'mo'a agra'ma nehia zana keno antahino hugahie?

25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

Kagesa antahi ankeretenka Anumzamofontera huvempa huo. Ame'ama hunka huvempama hutesunka, henka'a anama hu'nesana kegu kagesa antahintahi nehunka kagraka'a kazeri haviza hugahane.

26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.

Ama' antahi'zane kini ne'mo'a kefo zamavu'zamava nehaza vahera witi hona'a hareno eriherahe hianka huno rezaganeno ke ama huteno, henka knanentake havenu witi'a refuzafupeankna huno knazana zamigahie.

27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

Ra Anumzamofo lampe tavi'mo'a, vahe'mofo kantu agu'afi ufreno mika kefo agu'agesama me'neana hakeno eri ama nehie.

28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.

Kini ne'mo'ma vahe'mokizmima avesi nezamanteno knare avu'ava huzamantesiana, agra knare huno mani'neno, za'za kna kva eri'zantera manino vugahie.

29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

Nehazave ramimofona hanave zamimo ra zamagia nezamie. Hianagi ranra vahera efe'zmazoka nege'za vahe'mo'za husga hunezmantaze.

30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.

Hazenkema hania vahe'ma knokeve'ma ami'zamo, kefo avu'ava zana ahenati netreno, agu'a azeri agru hugahie.