< Sananlaskujen 20 >

1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
Wine [is] a mocker, strong drink [is] raging: and whosoever is deceived thereby is not wise.
2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
The fear of a king [is] as the roaring of a lion: [whoso] provoketh him to anger sinneth [against] his own soul.
3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
[It is] an honour for a man to cease from strife: but every fool will be meddling.
4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
The sluggard will not plow by reason of the cold; [therefore] shall he beg in harvest, and [have] nothing.
5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
Counsel in the heart of man [is like] deep water; but a man of understanding will draw it out.
6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
Most men will proclaim every one his own goodness: but a faithful man who can find?
7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
The just [man] walketh in his integrity: his children [are] blessed after him.
8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
A king that sitteth in the throne of judgment scattereth away all evil with his eyes.
9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
Who can say, I have made my heart clean, I am pure from my sin?
10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
Divers weights, [and] divers measures, both of them [are] alike abomination to the LORD.
11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
Even a child is known by his doings, whether his work [be] pure, and whether [it be] right.
12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
The hearing ear, and the seeing eye, the LORD hath made even both of them.
13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Love not sleep, lest thou come to poverty; open thine eyes, [and] thou shalt be satisfied with bread.
14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
[It is] naught, [it is] naught, saith the buyer: but when he is gone his way, then he boasteth.
15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
There is gold, and a multitude of rubies: but the lips of knowledge [are] a precious jewel.
16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
Take his garment that is surety [for] a stranger: and take a pledge of him for a strange woman.
17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
Bread of deceit [is] sweet to a man; but afterwards his mouth shall be filled with gravel.
18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
[Every] purpose is established by counsel: and with good advice make war.
19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
He that goeth about [as] a talebearer revealeth secrets: therefore meddle not with him that flattereth with his lips.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
Whoso curseth his father or his mother, his lamp shall be put out in obscure darkness.
21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
An inheritance [may be] gotten hastily at the beginning; but the end thereof shall not be blessed.
22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Say not thou, I will recompense evil; [but] wait on the LORD, and he shall save thee.
23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Divers weights [are] an abomination unto the LORD; and a false balance [is] not good.
24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
Man’s goings [are] of the LORD; how can a man then understand his own way?
25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
[It is] a snare to the man [who] devoureth [that which is] holy, and after vows to make enquiry.
26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
A wise king scattereth the wicked, and bringeth the wheel over them.
27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
The spirit of man [is] the candle of the LORD, searching all the inward parts of the belly.
28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
Mercy and truth preserve the king: and his throne is upholden by mercy.
29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
The glory of young men [is] their strength: and the beauty of old men [is] the gray head.
30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
The blueness of a wound cleanseth away evil: so [do] stripes the inward parts of the belly.

< Sananlaskujen 20 >