Sananlaskujen 2

1 Poikani, jos otat minun puheeni, ja käskyni kätket;

HIJO mío, si tomares mis palabras, y mis mandamientos guardares dentro de ti,

2 Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen.

Haciendo estar atento tu oído á la sabiduría; [si] inclinares tu corazón á la prudencia;

3 Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet taitoa;

Si clamares á la inteligencia, y á la prudencia dieres tu voz;

4 Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran;

Si como á la plata la buscares, y la escudriñares como á tesoros;

5 Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät.

Entonces entenderás el temor de Jehová, y hallarás el conocimiento de Dios.

6 Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys.

Porque Jehová da la sabiduría, y de su boca [viene] el conocimiento y la inteligencia.

7 Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat,

El provee de sólida sabiduría á los rectos: [es] escudo á los que caminan rectamente.

8 Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket.

[Es] el que guarda las veredas del juicio, y preserva el camino de sus santos.

9 Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien.

Entonces entenderás justicia, juicio, y equidad, y todo buen camino.

10 Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen,

Cuando la sabiduría entrare en tu corazón, y la ciencia fuere dulce á tu alma,

11 Niin hyvä neuvo sinua varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun,

El consejo te guardará, te preservará la inteligencia:

12 Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat,

Para librarte del mal camino, de los hombres que hablan perversidades;

13 Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä;

Que dejan las veredas derechas, por andar en caminos tenebrosos;

14 Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa;

Que se alegran haciendo mal, que se huelgan en las perversidades del vicio;

15 Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärär ja häpiälliset:

Cuyas veredas son torcidas, y torcidos sus caminos.

16 Ettet sinä ryhtyisi vieraaseen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee,

Para librarte de la mujer extraña, de la ajena que halaga con sus palabras;

17 Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton.

Que desampara el príncipe de su mocedad, y se olvida del pacto de su Dios.

18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö.

Por lo cual su casa está inclinada á la muerte, y sus veredas hacia los muertos:

19 Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu;

Todos los que á ella entraren, no volverán, ni tomarán las veredas de la vida.

20 Ettäs vaeltasit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet.

Para que andes por el camino de los buenos, y guardes las veredas de los justos.

21 Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät;

Porque los rectos habitarán la tierra, y los perfectos permanecerán en ella;

22 Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan.

Mas los impíos serán cortados de la tierra, y los prevaricadores serán de ella desarraigados.