Sananlaskujen 2
1 Poikani, jos otat minun puheeni, ja käskyni kätket;
Fili mi, si susceperis sermones meos, et mandata mea absconderis penes te,
2 Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen.
ut audiat sapientiam auris tua: inclina cor tuum ad cognoscendam prudentiam.
3 Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet taitoa;
Si enim sapientiam invocaveris, et inclinaveris cor tuum prudentiae:
4 Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran;
si quaesieris eam quasi pecuniam, et sicut thesauros effoderis illam:
5 Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät.
tunc intelliges timorem Domini, et scientiam Dei invenies:
6 Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys.
quia Dominus dat sapientiam: et ex ore eius prudentia, et scientia.
7 Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat,
Custodiet rectorum salutem, et proteget gradientes simpliciter,
8 Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket.
servans semitas iustitiae, et vias sanctorum custodiens.
9 Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien.
Tunc intelliges iustitiam, et iudicium, et aequitatem, et omnem semitam bonam.
10 Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen,
Si intraverit sapientia cor tuum, et scientia animae tuae placuerit:
11 Niin hyvä neuvo sinua varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun,
consilium custodiet te, et prudentia servabit te,
12 Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat,
ut eruaris a via mala, et ab homine, qui perversa loquitur:
13 Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä;
qui relinquunt iter rectum, et ambulant per vias tenebrosas:
14 Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa;
qui laetantur cum malefecerint, et exultant in rebus pessimis:
15 Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärär ja häpiälliset:
quorum viae perversae sunt, et infames gressus eorum.
16 Ettet sinä ryhtyisi vieraaseen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee,
Ut eruaris a muliere aliena, et ab extranea, quae mollit sermones suos,
17 Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton.
et relinquit ducem pubertatis suae,
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö.
et pacti Dei sui oblita est. inclinata est enim ad mortem domus eius, et ad inferos semitae ipsius. (questioned)
19 Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu;
omnes, qui ingrediuntur ad eam, non revertentur, nec apprehendent semitas vitae.
20 Ettäs vaeltasit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet.
Ut ambules in via bona: et calles iustorum custodias.
21 Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät;
Qui enim recti sunt, habitabunt in terra, et simplices permanebunt in ea.
22 Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan.
Impii vero de terra perdentur: et qui inique agunt, auferentur ex ea.
