Sananlaskujen 19
1 Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
Melhor é o pobre que anda em sua honestidade do que o perverso de lábios e tolo.
2 Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
E não é bom a alma sem conhecimento; e quem tem pés apressados comete erros.
3 Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
A loucura do homem perverte seu caminho; e seu coração se ira contra o SENHOR.
4 Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
A riqueza faz ganhar muitos amigos; mas ao pobre, até seu amigo o abandona.
5 Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
A falsa testemunha não ficará impune; e quem fala mentiras não escapará.
6 Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
Muitos suplicam perante o príncipe; e todos querem ser amigos daquele que dá presentes.
7 Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
Todos os irmãos do pobre o odeiam; ainda mais seus amigos se afastam dele; ele corre atrás deles com palavras, mas eles nada lhe [respondem].
8 Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
Quem adquire entendimento ama sua alma; quem guarda a prudência encontrará o bem.
9 Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
A falsa testemunha não ficará impune; e quem fala mentiras perecerá.
10 Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
O luxo não é adequado ao tolo; muito menos ao servo dominar sobre príncipes.
11 Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
A prudência do homem retém sua ira; e sua glória é ignorar a ofensa.
12 Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
A fúria do rei é como o rugido de um leão; mas seu favor é como orvalho sobre a erva.
13 Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
O filho tolo é uma desgraça ao seu pai; e brigas da esposa são [como] uma goteira duradoura.
14 Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
A casa e as riquezas são a herança dos pais; porém a mulher prudente [vem] do SENHOR.
15 Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
A preguiça faz cair num sono profundo; e a alma desocupada passará fome.
16 Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
Quem guarda o mandamento cuida de sua alma; e quem despreza seus caminhos morrerá.
17 Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
Quem faz misericórdia ao pobre empresta ao SENHOR; e ele lhe pagará sua recompensa.
18 Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
Castiga a teu filho enquanto há esperança; mas não levantes tua alma para o matar.
19 Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
Aquele que tem grande irá será punido; porque se tu [o] livrares, terás de fazer o mesmo de novo.
20 Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
Ouve o conselho, e recebe a disciplina; para que sejas sábio nos teus últimos [dias].
21 Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
Há muitos pensamentos no coração do homem; porém o conselho do SENHOR prevalecerá.
22 Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
O que se deseja do homem [é] sua bondade; porém o pobre é melhor do que o homem mentiroso.
23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
O temor ao SENHOR [encaminha] para a vida; aquele que [o tem] habitará satisfeito, nem mal algum o visitará.
24 Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
O preguiçoso põe sua mão no prato, e nem sequer a leva de volta à boca.
25 Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
Fere ao zombador, e o ingênuo será precavido; e repreende ao prudente, e ele aprenderá conhecimento.
26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
Aquele que prejudica ao pai [ou] afugenta a mãe é filho causador de vergonha e de desgraça.
27 Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
Filho meu, deixa de ouvir a instrução, [então] te desviarás das palavras de conhecimento.
28 Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
A má testemunha escarnece do juízo; e a boca dos perversos engole injustiça.
29 Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
Julgamentos estão preparados para zombadores, e açoites para as costas dos tolos.
