Sananlaskujen 19
1 Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
Better is the poore that walketh in his vprightnes, then he that abuseth his lips, and is a foole.
2 Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
For without knowledge the minde is not good, and he that hasteth with his feete, sinneth.
3 Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
The foolishnesse of a man peruerteth his way, and his heart freateth against the Lord.
4 Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
Riches gather many friends: but the poore is separated from his neighbour.
5 Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
A false witnes shall not be vnpunished: and he that speaketh lyes, shall not escape.
6 Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
Many reuerence the face of the prince, and euery man is friend to him that giueth giftes.
7 Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
All the brethren of the poore doe hate him: howe much more will his friends depart farre from him? though hee be instant with wordes, yet they will not.
8 Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
He that possesseth vnderstanding, loueth his owne soule, and keepeth wisdome to finde goodnesse.
9 Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
A false witnes shall not be vnpunished: and he that speaketh lyes, shall perish.
10 Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
Pleasure is not comely for a foole, much lesse for a seruant to haue rule ouer princes.
11 Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
The discretion of man deferreth his anger: and his glory is to passe by an offence.
12 Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
The Kings wrath is like the roaring of a lyon: but his fauour is like the dewe vpon ye grasse.
13 Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
A foolish sonne is the calamitie of his father, and the contentions of a wife are like a continuall dropping.
14 Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
House and riches are the inheritance of the fathers: but a prudent wife commeth of the Lord.
15 Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
Slouthfulnes causeth to fall asleepe, and a deceitfull person shall be affamished.
16 Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
He that keepeth the commandement, keepeth his owne soule: but hee that despiseth his wayes, shall dye.
17 Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
He that hath mercy vpon the poore, lendeth vnto the Lord: and the Lord will recompense him that which he hath giuen.
18 Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
Chasten thy sonne while there is hope, and let not thy soule spare for his murmuring.
19 Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
A man of much anger shall suffer punishment: and though thou deliuer him, yet wil his anger come againe.
20 Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
Heare counsell and receiue instruction, that thou mayest be wise in thy latter ende.
21 Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
Many deuises are in a mans heart: but the counsell of the Lord shall stand.
22 Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
That that is to be desired of a man, is his goodnes, and a poore man is better then a lyer.
23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
The feare of the Lord leadeth to life: and he that is filled therewith, shall continue, and shall not be visited with euill.
24 Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
The slouthfull hideth his hand in his bosome, and wil not put it to his mouth againe.
25 Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
Smite a scorner, and the foolish wil beware: and reproue the prudent, and he wil vnderstand knowledge.
26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
He that destroyeth his father, or chaseth away his mother, is a lewde and shamefull childe.
27 Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
My sonne, heare no more the instruction, that causeth to erre from ye words of knowledge.
28 Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
A wicked witnes mocketh at iudgement, and the mouth of ye wicked swalloweth vp iniquitie.
29 Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
But iudgements are prepared for the scorners, and stripes for the backe of the fooles.
