Sananlaskujen 18
1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Wer sich absondert, der sucht, was ihn gelüstet, und setzt sich wider alles, was gut ist.
2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Ein Narr hat nicht Lust am Verstand, sondern was in seinem Herzen steckt.
3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Wo der Gottlose hinkommt, da kommt Verachtung und Schmach mit Hohn.
4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Die Worte in eines Munde sind wie tiefe Wasser, und die Quelle der Weisheit ist ein voller Strom.
5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Es ist nicht gut, die Person des Gottlosen achten, zu beugen den Gerechten im Gericht.
6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Die Lippen des Narren bringen Zank, und sein Mund ringet nach Schlägen.
7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
Der Mund des Narren schadet ihm selbst, und seine Lippen fahen seine eigene Seele.
8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Die Worte des Verleumders sind Schläge und gehen einem durchs Herz.
9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Wer laß ist in seiner Arbeit, der ist ein Bruder des, der das Seine umbringet.
10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
Der Name des HERRN ist ein festes Schloß; der Gerechte läuft dahin und wird beschirmet.
11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Das Gut des Reichen ist ihm eine feste Stadt und wie eine hohe Mauer um ihn her.
12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
Wenn einer zugrund gehen soll, wird sein Herz zuvor stolz; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden.
13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Wer antwortet, ehe er höret, dem ist's Narrheit und Schande.
14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Wer ein fröhlich Herz hat, der weiß sich in seinem Leiden zu halten; wenn aber der Mut liegt, wer kann's tragen?
15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
Ein verständig Herz weiß sich vernünftiglich zu halten, und die Weisen hören gern, daß man vernünftiglich handelt.
16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
Das Geschenk des Menschen macht ihm Raum und bringt ihn vor die großen HERREN.
17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Der Gerechte ist seiner Sache zuvor gewiß; kommt sein Nächster, so findet er ihn also.
18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Das Los stillet den Hader und scheidet zwischen den Mächtigen.
19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Ein verletzter Bruder hält härter denn eine feste Stadt; und Zank hält härter denn Riegel am Palast.
20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Einem Mann wird vergolten, danach sein Mund geredet hat, und wird gesättiget von der Frucht seiner Lippen.
21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Tod und Leben steht in der Zunge Gewalt; wer sie liebet, der wird von ihrer Frucht essen.
22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Wer eine Ehefrau findet, der findet was Gutes und bekommt Wohlgefallen vom HERRN.
23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Ein Armer redet mit Flehen; ein Reicher antwortet stolz.
24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Ein treuer Freund liebet mehr und steht fester bei denn ein Bruder.
