Sananlaskujen 18
1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
A man who isolates himself pursues selfishness, and defies all sound judgment.
2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
A fool has no delight in understanding, but only in revealing his own opinion.
3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
When wickedness comes, contempt also comes, and with shame comes disgrace.
4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
The words of a man’s mouth are like deep waters. The fountain of wisdom is like a flowing brook.
5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
To be partial to the faces of the wicked is not good, nor to deprive the innocent of justice.
6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
A fool’s lips come into strife, and his mouth invites beatings.
7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
A fool’s mouth is his destruction, and his lips are a snare to his soul.
8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
The words of a gossip are like dainty morsels: they go down into a person’s innermost parts.
9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
One who is slack in his work is brother to him who is a master of destruction.
10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
The LORD’s name is a strong tower: the righteous run to him, and are safe.
11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
The rich man’s wealth is his strong city, like an unscalable wall in his own imagination.
12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
Before destruction the heart of man is proud, but before honor is humility.
13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
He who answers before he hears, that is folly and shame to him.
14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
A man’s spirit will sustain him in sickness, but a crushed spirit, who can bear?
15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
The heart of the discerning gets knowledge. The ear of the wise seeks knowledge.
16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
A man’s gift makes room for him, and brings him before great men.
17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
He who pleads his cause first seems right— until another comes and questions him.
18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
The lot settles disputes, and keeps strong ones apart.
19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
A brother offended is more difficult than a fortified city. Disputes are like the bars of a fortress.
20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
A man’s stomach is filled with the fruit of his mouth. With the harvest of his lips he is satisfied.
21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Death and life are in the power of the tongue; those who love it will eat its fruit.
22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Whoever finds a wife finds a good thing, and obtains favor of the LORD.
23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
The poor plead for mercy, but the rich answer harshly.
24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
A man of many companions may be ruined, but there is a friend who sticks closer than a brother.
