Sananlaskujen 18
1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Ngʼat ma ok jahera dwaro mana gige ok owinj puonj moro amora.
2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Ngʼat mofuwo ok mor kod winjo wach to omor mana gi wacho paroge owuon.
3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Ka richo biro, e kaka achaya biro, to wichkuot kelo duwruok.
4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Weche mag dho ngʼato tut ka nam, to soko mar rieko en aora mabubni kamol.
5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Ok en gima ber chwako ngʼat ma timbene richo kata ketho buch ngʼato maonge ketho.
6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Lew ngʼat mofuwo kelone dhawo, to dhoge luongo goch.
7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
Dho ngʼat mofuwo ema tieke, to lewe ema bedo obadho ne ngimane.
8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Weche mag kuoth chalo gi chiemo mamit; gidhiyo e chuny dhano ma iye.
9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Ngʼat ma jasamuoyo e tich en owadgi ngʼat maketho gik moko.
10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
Nying Jehova Nyasaye en ohinga maratego, ngʼat makare ringo ma pond kanyo kendo yud resruok.
11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Mwandu mar jomoko e ohinga mochiel motegno ma gigengʼorego, giparo ni en ohinga maonge ngʼama nyalo muko.
12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
Kapok ngʼato opodho, to sunga bedo e chunye, to muolo kelo pak.
13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Chik iti kapok idwoko wach; ka ok itimo kamano to ibedo mofuwo kendo ikelo wichkuot.
14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Chuny ngʼato sire e tuo, to chuny mool, en ngʼa manyalo konyo?
15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
Chuny ma weche donjone yudo ngʼeyo; to it mariek dwaro mondo weche odonjne.
16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
Chiwo yawo yo ne ngʼat machiwo kendo tere e nyim jomadongo.
17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Ngʼat mokwongo keto wachne nenore ni en kare, nyaka ngʼat machielo bi maket penjo ne wachneno.
18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Goyo ombulu tieko larruok kendo thego joma roteke.
19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Kiketho ne owadu to duoge iri tek mana kadonjo e dala maduongʼ mochiel motegno; to larruok chalo gi dhorangeye mag dala modin gi lodi.
20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Wach mawuok e dho ngʼato ema miyo ngʼato yiengʼ; keyo mar dhoge ema miyo oyiengʼ.
21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Lep nigi teko mar ngima kod tho, to jogo mohere biro chamo olembe.
22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Ngʼatno moyudo dhako onwangʼo gima ber kendo oyudo ngʼwono moa kuom Jehova Nyasaye.
23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Ngʼat ma jachan ywak kokwayo ngʼwono, to ngʼat ma jamoko dwoko gi gero.
24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Ngʼat man-gi osiepe mangʼeny nyalo chopo e kethruok to nitie osiep moro masiko buti machiegni maloyo owadu.
