< Sananlaskujen 18 >

1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Særlingen søger et påskud, med vold og magt vil han strid.
2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Tåben ynder ej Indsigt, men kun, at hans Tanker kommer for Lyset.
3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Hvor Gudløshed kommer, kommer og Spot, Skam og Skændsel følges.
4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Ord i Mands Mund er dybe Vande, en rindende Bæk, en Visdomskilde.
5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Det er ilde at give en skyldig Medhold, så man afviser skyldfris Sag i Retten.
6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Tåbens Læber fører til Trætte, hans Mund råber højt efter Hug,
7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
Tåbens Mund er hans Våde, hans Læber en Snare for hans Liv.
8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Bagtalerens Ord er som Lækkerbidskener, de synker dybt i Bugen.
9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Den, der er efterladen i Gerning, er også Broder til Ødeland.
10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
HERRENs Navn er et stærkt Tårn, den retfærdige løber derhen og bjærges.
11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Den riges Gods er hans faste Stad, og tykkes ham en knejsende Mur.
12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
Mands Hovmod går forud for Fald, Ydmyghed forud for Ære.
13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Om nogen svarer, førend han hører, regnes det ham til Dårskab og Skændsel.
14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Mands Mod udholder Sygdom, men hvo kan bære en sønderbrudt Ånd?
15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
Den forstandiges Hjerte vinder sig Kundskab, de vises Øre attrår Kundskab.
16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
Gaver åbner et Menneske Vej og fører ham hen til de store.
17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Den, der taler først i en Trætte har Ret, til den anden kommer og går ham efter.
18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Loddet gør Ende på Trætter og skiller de stærkeste ad.
19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Krænket Broder er som en Fæstning, Trætter som Portslå for Borg.
20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Mands Bug mættes af Mundens Frugt, han mættes af Læbernes Grøde.
21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Død og Liv er i Tungens Vold, hvo der tøjler den, nyder dens Frugt.
22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Fandt man en Hustru, fandt man Lykken og modtog Nåde fra HERREN.
23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Fattigmand beder og trygler, Rigmand svarer med hårde Ord.
24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Med mange Fæller kan Mand gå til Grunde, men Ven kan overgå Broder i Troskab.

< Sananlaskujen 18 >