Sananlaskujen 18
1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Dunu nowa da hina: hou gasa fiyale dawa: sea, ilia da eno dunuma hame dogolegesa. Amola hou amo da dunu huluane da moloidafa dawa: , ilia da amoma gagayei agoai ba: sa.
2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Gagaoui dunu da noga: le dawa: mu hihisa. E da hi dawa: su fawane noga: iyale dawa: le, eno dunuma olelesa.
3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Wadela: i hou ea dabe da gogosiasu. Di da dia noga: i hou fisisia, dunu eno ilia dia hou hihi ba: mu.
4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Dunu ida: iwane gala amo ea sia: ganodini hahawane dawa: su ba: mu. Fedege sia: , amo da hano wayabo bagade ea lugudu amola hano nawa: li ida: iwane agoai gala.
5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Moloidafa hamosu dunu ilima fofada: nanu, se imunu da defea hame. Be wadela: i hamosu ilima fofada: nanu, se hame imunu, amo amolawane da defea hame.
6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Gagaoui dunu da sia: ga gegesu hemosea, e da enoga e fama: ne logo doasisa.
7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
Gagaoui dunu da sia: sia: sea, e da hi gobele fawane wadela: sa. E da hina: sia: amoga fawane e da hina: saniga daha.
8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Baligiduli sia: su da hedaidafa. Osobo bagade dunu da amo da: gimusa: hanai gala.
9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Hihi dabuli dunu ea hou da liligi wadela: su dunu amo ea hou defele ba: sa.
10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
Hina Gode da gasa bagade diasu gado gagagula heda: i agoane ba: sa. Moloidafa dunu da amoga asili, gagili sali dagoi ba: sa.
11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Be bagade gagui dunu da amo mae dawa: le, ilia muni gagui amo da ili gagili sali agoane dawa: sa. Ilia muni da gagoi gado gagagula heda: i, amo moilai bai bagade sisiga: sa, ilia gagui da agoaiwane gala, ilia dadawa: sa.
12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
Dunu eno da asaboi dunu ilima fawane nodosa. Be gasa fi dunu da hedolowane dafamu.
13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Hidadea lalabolalu, fa: no fawane sia: ma. Dia amane hame hamosea, di da gagaoui agoane amola gadesu dunu agoai ba: mu.
14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Di da esalumu hanai galea, dia oloi da uhimu. Be di da amane hame dawa: sea, dia dafawane hamoma: beyale dawa: lusu da asi dagoi ba: mu?
15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
Bagade dawa: su dunu da dawa: su eno lamu bagade hanai amola eno dawa: ma: ne momagele esala.
16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
Di da mimogo dunu gousa: musa: dawa: bela: ? Defea! Hahawane dogolegele iasu ema ianu, e gousa: ma.
17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Dunu da bisili fofada: sea, ea sia: be amo nabasea, ea hou da moloidafa amo dunu ilia dawa: sa. Be gesu dunu da ema adole ba: sea, asigi dawa: su eno da doaga: sa.
18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Gasa bagade dunu aduna da fofada: su diasu ganodini fofada: sea, ela molole ba: sea, ele da ululuale hedele, afae da baligi dagoi ba: mu. Amasea, amo hou da hahamoi dagoi ba: mu.
19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Dia na: iyado amo noga: le fidima. Amasea, e da moilai bai bagade gasa bagade gagoi amo defele, di gaga: mu. Be dia da ema sia: ga gegesea, e da logo ga: i dagoi defele, di higamu.
20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Dunu ilia liligi sagai amo defele ha: i manu lasa. Amola ilia sia: amo defele hodo doaga: sa.
21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Di sia: be amo da esalusu logo amola bogosu logo hamosu gala. Dia sia: be amo da bogosu logo doasisa: besa: le, dawa: iwane sia: ma.
22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Uda hogole ba: sea, liligi noga: i ba: mu. Hina Gode da dima asigiba: le, uda noga: iwane dima iaha.
23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Hame gagui dunu da asaboiwane adole ba: sa e fidima: ne, be bagade gagui dunu da gasa fiwane sia: sa.
24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Dunu mogili da dogolegei gilisi gala amo da hedolowane dafamu. Be dogolegei na: iyado afae ea mae fisili asigi hou da yolala eyala elea asigi hou baligisa.
