Sananlaskujen 17
1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
Jobb száraz darab kenyér és nyugalom mellette, mint ház tele háborúságos áldozatokkal.
2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
Eszes szolga uralkodni fog a szégyenletes fiún, és a testvérek közt osztozkodni fog az örökségen.
3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
Tégely az ezüstnek s kohó az aranynak, de a szívek vizsgálója az Örökkévaló.
4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
A gonosztevő figyel a jogtalanság ajkára, a hazug hallgat a veszedelem nyelvére.
5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
A ki gúnyolódik a szegényen, káromolta alkotóját, a ki őrvend szerencsétlenségen, nem marad büntetlenül.
6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Az öregek koronája gyermekeik gyermekei és a gyermekek dísze a szüleik.
7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
Nem illő az aljashoz fennhéjázó beszéd, hát még a nemeshez hazug beszéd.
8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
Bűvös kő a megvesztegetés gazdája szemeiben: bármerre fordul, boldogul.
9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
A ki eltakarja a bűntettet, szeretetet keres, de a ki ismételgeti a dolgot, barátot választ el.
10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
Mélyen hat a dorgálás az értelmesre, inkább mint mikor százszor ütik a balgát.
11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
Csak bajt keres az engedetlen, a kegyetlen követ bocsáttatik ellene.
12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
Találjon rá az emberre kölykétől megfosztott medve, és ne a balga az ő oktalanságában.
13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
A ki rosszat fizet jóért, nem mozdul el házából a baj.
14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
Víznek kieresztése a viszály kezdete: mielőtt kitörne, hagyd abba a pört.
15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
A ki fölmenti a bűnöst és elítéli az igazat: az Örökkévaló utálata mindkettejük.
16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
Minek is a vételár balgának kezében, hogy bölcsességet vegyen, s nincsen ész!
17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
Minden időben szeret a barát, de testvér szorongatás idejére születik.
18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
Esztelen ember kézbe csap, kezességet vállal felebarátja előtt.
19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
A ki a bűntettet szereti, szereti a czívódást; a ki magasra teszi bejáratát, romlást keres.
20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
Álnok szívű nem talál jót, s a ki nyelvével ferde, bajba esik.
21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
A ki balgának szülője, az neki bánatára van, és nem örül az aljasnak atyja.
22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
Örvendő szív jó gyógyítást ad, de a levert lélek kiszárítja a csontot.
23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
Megvesztegetést vesz ki öléből a gonosz, hogy elhajlítsa a jog ösvényeit.
24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
Az értelmesnek arcza előtt van a bölcsesség, de a balgának szemei föld végén járnak.
25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
Bosszúsága atyjának a balga fiú, és keserűsége szülőanyjának.
26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
Még bírságolni az igazat sem jó, megverni a nemeseket a méltányosság ellenére.
27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
Visszatartja beszédét a ki tudást ismer, tartózkodó lelkű az értelmes ember,
28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
Az oktalan is, midőn hallgat, bölcsnek tekintetik, a ki becsukja ajkait, értelmesnek.
