Sananlaskujen 17
1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
| טוב פת חרבה ושלוה-בה-- מבית מלא זבחי-ריב |
2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
| עבד-משכיל--ימשל בבן מביש ובתוך אחים יחלק נחלה |
3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
| מצרף לכסף וכור לזהב ובחן לבות יהוה |
4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
| מרע מקשיב על-שפת-און שקר מזין על-לשון הות |
5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
| לעג לרש חרף עשהו שמח לאיד לא ינקה |
6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
| עטרת זקנים בני בנים ותפארת בנים אבותם |
7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
| לא-נאוה לנבל שפת-יתר אף כי-לנדיב שפת-שקר |
8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
| אבן-חן השחד בעיני בעליו אל-כל-אשר יפנה ישכיל |
9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
| מכסה-פשע מבקש אהבה ושנה בדבר מפריד אלוף |
10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
| תחת גערה במבין-- מהכות כסיל מאה |
11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
| אך-מרי יבקש-רע ומלאך אכזרי ישלח-בו |
12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
| פגוש דב שכול באיש ואל-כסיל באולתו |
13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
| משיב רעה תחת טובה-- לא-תמיש (תמוש) רעה מביתו |
14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
| פוטר מים ראשית מדון ולפני התגלע הריב נטוש |
15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
| מצדיק רשע ומרשיע צדיק-- תועבת יהוה גם-שניהם |
16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
| למה-זה מחיר ביד-כסיל-- לקנות חכמה ולב-אין |
17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
| בכל-עת אהב הרע ואח לצרה יולד |
18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
| אדם חסר-לב תוקע כף ערב ערבה לפני רעהו |
19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
| אהב פשע אהב מצה מגביה פתחו מבקש-שבר |
20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
| עקש-לב לא ימצא-טוב ונהפך בלשונו יפול ברעה |
21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
| ילד כסיל לתוגה לו ולא-ישמח אבי נבל |
22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
| לב שמח ייטיב גהה ורוח נכאה תיבש-גרם |
23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
| שחד מחק רשע יקח-- להטות ארחות משפט |
24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
| את-פני מבין חכמה ועיני כסיל בקצה-ארץ |
25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
| כעס לאביו בן כסיל וממר ליולדתו |
26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
| גם ענוש לצדיק לא-טוב-- להכות נדיבים על-ישר |
27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
| חושך אמריו יודע דעת וקר- (יקר-) רוח איש תבונה |
28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
| גם אויל מחריש חכם יחשב אטם שפתיו נבון |
