Sananlaskujen 17
1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
Betere is a drie mussel with ioye, than an hous ful of sacrifices with chidyng.
2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
A wijs seruaunt schal be lord of fonned sones; and he schal departe eritage among britheren.
3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
As siluer is preued bi fier, and gold is preued bi a chymnei, so the Lord preueth hertis.
4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
An yuel man obeieth to a wickid tunge; and a fals man obeieth to false lippis.
5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
He that dispisith a pore man, repreueth his maker; and he that is glad in the fallyng of another man, schal not be vnpunyschid.
6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
The coroun of elde men is the sones of sones; and the glorie of sones is the fadris of hem.
7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
Wordis wel set togidere bisemen not a fool; and a liynge lippe bicometh not a prince.
8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
A preciouse stoon moost acceptable is the abiding of hym that sekith; whidur euere he turneth hym silf, he vndurstondith prudentli.
9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
He that helith trespas, sekith frenschipis; he that rehersith bi an hiy word, departith hem, that ben knyt togidere in pees.
10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
A blamyng profitith more at a prudent man, than an hundryd woundis at a fool.
11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
Euere an yuel man sekith stryues; forsothe a cruel aungel schal be sent ayens hym.
12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
It spedith more to meete a femal bere, whanne the whelpis ben rauyschid, than a fool tristynge to hym silf in his foli.
13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
Yuel schal not go a wei fro the hous of hym, that yeldith yuels for goodis.
14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
He that leeueth watir, is heed of stryues; and bifor that he suffrith wrong, he forsakith dom.
15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
Bothe he that iustifieth a wickid man, and he that condempneth a iust man, euer ethir is abhomynable at God.
16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
What profitith it to a fool to haue richessis, sithen he mai not bie wisdom? He that makith his hous hiy, sekith falling; and he that eschewith to lerne, schal falle in to yuels.
17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
He that is a frend, loueth in al tyme; and a brother is preuyd in angwischis.
18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
A fonned man schal make ioie with hondis, whanne he hath bihiyt for his frend.
19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
He that bithenkith discordis, loueth chidingis; and he that enhaunsith his mouth, sekith fallyng.
20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
He that is of weiward herte, schal not fynde good; and he that turneth the tunge, schal falle in to yuel.
21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
A fool is borun in his schenschipe; but nether the fadir schal be glad in a fool.
22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
A ioiful soule makith likinge age; a sorewful spirit makith drie boonys.
23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
A wickid man takith yiftis fro the bosum, to mys turne the pathis of doom.
24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
Wisdom schyneth in the face of a prudent man; the iyen of foolis ben in the endis of erthe.
25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
A fonned sone is the ire of the fadir, and the sorewe of the modir that gendride hym.
26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
It is not good to brynge in harm to a iust man; nether to smyte the prince that demeth riytfuli.
27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
He that mesurith his wordis, is wijs and prudent; and a lerud man is of preciouse spirit.
28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
Also a foole, if he is stille, schal be gessid a wijs man; and, if he pressith togidre hise lippis, he `schal be gessid an vndurstondynge man.
