< Sananlaskujen 17 >
1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
Better is a dry morsel, and quietness therewith, than an house full of sacrifices with strife.
2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
A wise servant shall have rule over a son that causes shame, and shall have part of the inheritance among the brethren.
3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
The fining pot is for silver, and the furnace for gold: but the LORD tries the hearts.
4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
A wicked doer gives heed to false lips; and a liar gives ear to a naughty tongue.
5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
Whoso mocks the poor reproaches his Maker: and he that is glad at calamities shall not be unpunished.
6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Children's children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers.
7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
Excellent speech becomes not a fool: much less do lying lips a prince.
8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
A gift is as a precious stone in the eyes of him that has it: anywhere it turns, it prospers.
9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
He that covers a transgression seeks love; but he that repeats a matter separates very friends.
10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
A reproof enters more into a wise man than an hundred stripes into a fool.
11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
An evil man seeks only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him.
12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly.
13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
Whoso rewards evil for good, evil shall not depart from his house.
14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
The beginning of strife is as when one lets out water: therefore leave off contention, before it be meddled with.
15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
He that justifies the wicked, and he that condemns the just, even they both are abomination to the LORD.
16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
Wherefore is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing he has no heart to it?
17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
A friend loves at all times, and a brother is born for adversity.
18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
A man void of understanding strikes hands, and becomes guarantor in the presence of his friend.
19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
He loves transgression that loves strife: and he that exalts his gate seeks destruction.
20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
He that has a perverse heart finds no good: and he that has a perverse tongue falls into mischief.
21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
He that bring forths a fool does it to his sorrow: and the father of a fool has no joy.
22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
A merry heart does good like a medicine: but a broken spirit dries the bones.
23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
A wicked man takes a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment.
24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
Wisdom is before him that has understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth.
25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bare him.
26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
Also to punish the just is not good, nor to strike princes for equity.
27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
He that has knowledge spares his words: and a man of understanding is of an excellent spirit.
28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
Even a fool, when he holds his peace, is counted wise: and he that shuts his lips is esteemed a man of understanding.