Sananlaskujen 17
1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
Maayo pa ang momho nga nauga, ug ang kalinaw uban niana, Kay sa usa ka balay nga napuno sa hudyaka nga inubanan sa pagkabingkil.
2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
Ang usa ka ulipon nga nagapaagi sa pagkamanggialamon gayud magagahum sa usa ka anak nga nagapakaulaw, Ug makaambit sa bahin sa panulondon taliwala sa mga kaigsoonan.
3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
Ang kolon tunawanan alang sa salapi, ug ang hasohasan alang sa bulawan; Apan si Jehova magasulay sa mga kasingkasing.
4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
Ang mamumuhat sa kadautan magapamati sa dautang mga ngabil; Ug ang usa ka bakakon nagapatalinghug sa usa ka dila nga makadaut
5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
Bisan kinsa nga nagayubit sa kabus nagatamay sa iyang Magbubuhat; Ug ang malipay sa panahon sa pagkaalaut dili makagawas sa silot.
6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Ang mga anak sa mga anak maoy purongpurong sa mga tawong tigulang; Ug ang himaya sa mga anak mao ang ilang mga amahan.
7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
Ang pakigpulong nga labing maayo dili mahatungod sa usa ka buang; Labing dili angay ang bakakon nga mga ngabil sa usa ka principe.
8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
Ang hiphip daw usa ka hamili nga bato diha sa mga mata kaniya nga magabaton niini; Sa bisan diin kini moliso kini magamauswagon.
9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
Kadtong magatabon sa usa ka kalapasan nagapangita ug gugma; Apan kadtong magabutyag sa usa ka butang nagapabulag sa labing suod nga mga higala.
10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
Ang usa ka pagbadlong motidlum sa halalum gayud nganha sa usa nga may salabutan Kay sa usa ka gatus nga mga labud nganha sa usa ka buang.
11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
Ang tawong dautan magapangita lamang sa usa ka kagubot; Tungod niini ang usa ka mabangis nga sinugo igapadala batok kaniya.
12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
Ipasugat sa usa ka oso nga nawad-an sa iyang mga anak ang usa ka tawo, Kay sa usa ka buang diha sa iyang binuang.
13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
Bisan kinsa nga nagabalus ug dautan sa maayo, Ang dautan dili mopahawa gikan sa iyang balay.
14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
Ang sinugdanan sa panagkabingkil maoy ingon sa usa nga magahuwad sa tubig: Busa biyai ang panaglalis sa dili pa ang panag-away.
15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
Kadtong magapamatarung sa dautan, ug kadtong magasilot sa matarung, Silang duruha managsama maoy dulumtanan kang Jehova.
16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
Busa aduna bay bili diha sa kamot sa usa ka buang aron sa pagpalit sa kaalam, Sanglit siya wala may salabutan?
17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
Ang usa ka higala mahagugma sa tanang panahon; Ug ang usa ka igsoon matawo nga alang sa pagkaalaut.
18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
Ang tawo nga walay salabutan magapanghampak sa kamot, Ug mahimong pasalig sa atubangan sa iyang isigkatawo.
19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
Siya nga mahagugma sa pagkamalapason mahagugma sa pakigbingkil: Kadtong magaalsa sa itaas sa iyang ganghaan nagapangita sa kalumpagan.
20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
Kadtong may masalaagon nga kasingkasing dili makakaplag sa maayo; Ug kadtong may usa ka masukihon nga dila mahulog sa kadautan.
21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
Kadtong nanganak ug usa ka buang nakaangkon niini sa iyang kasub-anan; Ug ang amahan sa usa ka buang walay kalipay.
22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
Ang kasingkasing nga malipayon maoy usa ka maayong tambal; Apan ang usa kamasulob-on nga espiritu nagapauga sa mga bukog.
23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
Ang tawong dautan magadawat ug usa ka hiphip gikan sa sabakan, Aron sa pagbalit-ad sa mga dalan sa justicia.
24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
Ang kaalam anaa sa atubangan sa nawong niadtong may salabutan; Apan ang mga mata sa usa ka buang anaa sa mga kinatumyan sa yuta.
25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
Ang anak nga buangbuang maoy kasubo sa iyang amahan. Ug kapaitan niadtong nanganak kaniya.
26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
Ang pagsilot usab sa matarung dili maayo, Ni ang pagbunal sa harianon alang sa ilang pagkatul-id.
27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
Kadtong nagapugong sa iyang mga pulong may kahibalo; Ug kadtong may usa ka mabugnawng espiritu maoy usa ka tawo sa salabutan.
28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
Bisan ang usa ka buang, kong siya magahilum, pagaisipon nga manggialamon; Kong siya magatak-om sa iyang mga ngabil, siya pagatamdon nga ingon sa buotan.
