Sananlaskujen 16
1 Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
Chuny dhano chano gik modwaro timo, to dwoko margi aa kuom Jehova Nyasaye.
2 Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
Yore duto mag dhano nenorene ni longʼo, to Jehova Nyasaye ema ongʼeyo mopondo mag chuny.
3 Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
Ket gimoro amora mitimo e lwet Jehova Nyasaye, to chenrogi biro dhi maber.
4 Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
Gik moko duto ma Jehova Nyasaye timo oseketo gikogi, kendo giko mar joricho en tho.
5 Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
Jehova Nyasaye odagi ji duto man-gi sunga e chunygi. Ngʼe ma malongʼo: Ok ginitony ni kum.
6 Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
Nikech hera kod adiera ema omiyo richo otimne misango, kuom luoro Jehova Nyasaye miyo ngʼato kwedo richo.
7 Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
Ka yore ngʼato moro Jehova Nyasaye, to omiyo kata wasike dak kode gi kwe.
8 Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
Ber bedo gi matin kod tim makare, moloyo mangʼeny kod tim ma ok kare.
9 Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
E chuny dhano ochano yore, to Jehova Nyasaye ema telone ondamo mage.
10 Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
Ruoth wuoyo kaka chik mar Nyasaye dwaro, to dhoge ok onego ndhog bura makare.
11 Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
Rapim mopogore opogore makare aa kuom Jehova Nyasaye, to gik mipimogo manie mifuke gin meke moloso.
12 Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
Ruodhi mon gi timbe maricho, nikech kom mar loch obedo mana kuom tim makare.
13 Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
Ruodhi ohero joma wacho adiera kendo gigeno ngʼat mawacho adiera.
14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
Mirimb ruoth en jaote mar tho, to ngʼat mariek biro hoye.
15 Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
Ka wangʼ ruoth nenore mamor to nitiere ngima, ngʼwonone chalo gi rumbi mag koth e ndalo chwiri.
16 Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
To ber maromo nade yudo rieko moloyo dhahabu, yiero ngʼeyo tiend wach moloyo fedha!
17 Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
Yor ngʼat moriere tir kwedore gi richo; ngʼat manono yorene orito ngimane!
18 Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
Sunga kelo masira, chuny mar ngʼayi kelo chwanyruok.
19 Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
Ber bedo gi chuny mobolore e dier jochan, moloyo pogo gik moyaki gi josunga.
20 Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
Ngʼato angʼata mawinjo puonj dhi maber, to ojahawi ngʼatno moketo genone kuom Jehova Nyasaye.
21 Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
Ngʼat man-gi paro en ngʼat mariek, kendo weche mowacho gin mana puonj.
22 Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
Winjo wach en soko mar ngima ne jogo man kode, to fuwo kelo kum ne joma ofuwo.
23 Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
Ngʼat mariek rito weche mawuok e dhoge, kendo wechene mowinjore kelo puonj makare.
24 Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
Weche mag mor chalo gi mor kich gimit ne chuny kendo gikelo ngima ni choke.
25 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
Nitie yo manenore ne dhano ni nikare, to gikone otero mana ngʼato e tho.
26 Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
Miluma ma jatich nigo miyo otiyo matek, kendo kech makaye miyo omedo tiyo matek.
27 Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
Ngʼat marach chano timo timbe maricho, to wechene chalo mach mager.
28 Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
Ngʼat ma timbene richo kelo mana miero, to jakwoth pogo osiepe moherore.
29 Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
Ngʼat ma ja-mahundu wuondo jabute mi otere e yorno ma ok ber.
30 Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
Tangʼ gi ngʼat ma buonjo kodi nikech onyalo bet ni ochano timoni marach, ngʼatno maluwo dhoge ochomo timbe maricho.
31 Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
Lwar en osimbo mar duongʼ to iyude gi ngʼat man-gi ngima makare.
32 Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
Ngʼat ma terore mos ber moloyo jalweny, ngʼat makweyo mirimbe ber moloyo ngʼat mamonjo dala maduongʼ.
33 Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
Igoyo ombulu mondo ongʼe gima ditim, to kuom ngʼado weche duto Jehova Nyasaye ema tieko.
