< Sananlaskujen 16 >

1 Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
Mihem in alung sunga tohgon anei jin, kam kilhang sel’a thu kisei jong Pakaiyin adonbut teijin ahi.
2 Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
Mihem in angatna lampi chu amit-tenin aven adih jeng in agel in, hinlah Pakaiyin alunggel ngaito jouse akhol chil jin ahi.
3 Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
Nabol natoh abonchan Pakaija pedoh jeng in, chutileh nathilgon aboncha lolhing ding ahi.
4 Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
Pakaiyin thil jouse akiman chahna ding dol cheh’a aumsah ahin, migilou jeng jong hahsat nikhoa dinga aumsah ahi.
5 Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
Pakaiyin mikiletsah kiti athet in, hijeh chun hethem un, amaho chu gotna chang teidiu ahi.
6 Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
Tahsan theija chonna le kitahna hin, themmona jeng jong adihsah in, Pakai ginna jeh’in mihem in thilphalou apeldoh thei jin ahi.
7 Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
Mihem chu achena lam jouse Pakai lungdei ahitengleh, Pakaiyin ama chu amelmate tohjong akichamsah jitai.
8 Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
Thildihlou pum’a kai-tampi kidon khom sang in, thildih’a lhomcha nei ding aphajoi.
9 Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
Mihem in alung in chena ding lampi akisem in, Pakaiyin achena ding lam ako-peh jin ahi.
10 Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
Lengpa kamsung'a kon’in Pathen thusei ahung gingdoh jin, hijeh chun lengpan thu atankhel jipon ahi.
11 Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
Pakaiyin thil adih in atetoh jin, hijeh chun thil ijakai Pakaiyin atetohsa jeng ahi.
12 Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
Leng ho din thil adihlouva bol hi thet umtah ahin, ajeh chu Ama vaihomna hi thudih'a kingam ahi.
13 Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
Leiguia kon thudih kiseidoh hi lengpa din lunglhai aum in, ajeh chu lengpan thu adih’a sei chu angailun ahi.
14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
Lengpa lunghan nahi gihsalna ahin, hinlah miching chun lengpa lunghanna adamsah jin ahi.
15 Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
Lengpa mailhai sel’a aum teng, damna akibe jin, lengpa lunglhaina jong hi, gohung phi lhaji meilhang tobang ahi.
16 Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
Sana sang in chihna kimu dei aum jon, dangka sang’a jong thil hetthemna kisan ding ahi.
17 Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
Michondih chu thilse lam’a kon’in akiheidoh jin, achena tinchenga limgehpa chu kihinso teiding ahi.
18 Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
Manthah ding kon le kiletsahna ahung lhung loi jin, kipal lhuh ding konleh, lhagaova hoithana ahung um loi jitai.
19 Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
Mikiletsah hotoh thil kichomdoh kihop sang in, kineosah a vaichate toh lhat khom anom e.
20 Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
Min ahilna ngaija chu khangtou jing ding, chule Pakaija kisong chan chu anunnom ahi.
21 Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
Mi-lungchingpa chu thil hethemmi kiti ding, chule lunglhaina’a thuseipan mi athujo tei ding ahi.
22 Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
Chihna nei mi chu hinna twinah tobang ahin, mingol ho ngolna hi talen matna bep ahi.
23 Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
Miching lung sunga kon chihna thucheng hungpot chan chu, dan toh akikal jipon, akamcheng soh jouse chu mi thununna ahibouve.
24 Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
Ngailutna’a thu kisei hi khoiju tobang ahin, lhagao le tahsa ding in antuitah damna ahi.
25 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
Mikhat ding in lampi khat chu lamdih jeng in akimun, hinlah alampi chu ajona thina ahi.
26 Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
Natong gimpa hin, aneh ding gelna’a atoh ahin, ajeh chu aneh nomna alol chun achama atohsah ahitai.
27 Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
Mihem pannabei chun thilphalou jeng agel in, akamcheng soh jong melkah gin tobang ahi.
28 Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
Thilphalou bolpan, baotamna aso-jah jin, aguh a thuphong lepan golcha kingaitah jong asukhen in ahi.
29 Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
Pumthoa natong hon aheng akom jeng jong atilseu-vin, chuting aheng akompa jong lamdih-lou alhung jitai.
30 Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
Koi hileh mit teni-singa phetsah jichun, thilpha lou jeng angaiton, muh phunsah sah pan jong thilphalou abolsoh ahita bouve.
31 Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
Sam-kang liuva hinna hi, loupina lallukhuh ahin, adih jenga hinkho akiman teng, hitobanga hi hinkhosot thei ahibouve.
32 Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
Kihatsah sang in thohhat tah’a lungneng apha jon, alungput athua nunsah joupa chu, khopi khat nokhum’a kilah sang in aphachom joi.
33 Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
Khutphang sunga vang akive jin, hinlah vang phatna leh phatlouna chu Pakaija hung kon bou ahi.

< Sananlaskujen 16 >