Sananlaskujen 15
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
responsio mollis frangit iram sermo durus suscitat furorem
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
lingua sapientium ornat scientiam os fatuorum ebullit stultitiam
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
in omni loco oculi Domini contemplantur malos et bonos
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
lingua placabilis lignum vitae quae inmoderata est conteret spiritum
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
stultus inridet disciplinam patris sui qui autem custodit increpationes astutior fiet
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
domus iusti plurima fortitudo et in fructibus impii conturbatur
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
labia sapientium disseminabunt scientiam cor stultorum dissimile erit
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
victimae impiorum abominabiles Domino vota iustorum placabilia
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
abominatio est Domino via impii qui sequitur iustitiam diligetur ab eo
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
doctrina mala deserenti viam qui increpationes odit morietur
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
infernus et perditio coram Domino quanto magis corda filiorum hominum (Sheol h7585)
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
non amat pestilens eum qui se corripit nec ad sapientes graditur
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
cor gaudens exhilarat faciem in maerore animi deicitur spiritus
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
cor sapientis quaerit doctrinam et os stultorum pascetur inperitia
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
omnes dies pauperis mali secura mens quasi iuge convivium
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
melius est parum cum timore Domini quam thesauri magni et insatiabiles
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
melius est vocare ad holera cum caritate quam ad vitulum saginatum cum odio
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
vir iracundus provocat rixas qui patiens est mitigat suscitatas
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
iter pigrorum quasi sepes spinarum via iustorum absque offendiculo
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
filius sapiens laetificat patrem et stultus homo despicit matrem suam
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
stultitia gaudium stulto et vir prudens dirigit gressus
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
dissipantur cogitationes ubi non est consilium ubi vero plures sunt consiliarii confirmantur
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
laetatur homo in sententia oris sui et sermo oportunus est optimus
semita vitae super eruditum ut declinet de inferno novissimo (Sheol h7585)
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
domum superborum demolietur Dominus et firmos facit terminos viduae
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
abominatio Domini cogitationes malae et purus sermo pulcherrimus
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
conturbat domum suam qui sectatur avaritiam qui autem odit munera vivet
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
mens iusti meditatur oboedientiam os impiorum redundat malis
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
longe est Dominus ab impiis et orationes iustorum exaudiet
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
lux oculorum laetificat animam fama bona inpinguat ossa
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
auris quae audit increpationes vitae in medio sapientium commorabitur
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
qui abicit disciplinam despicit animam suam qui adquiescit increpationibus possessor est cordis
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
timor Domini disciplina sapientiae et gloriam praecedit humilitas
