Sananlaskujen 15
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
Responsio mollis frangit iram: sermo durus suscitat furorem.
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
Lingua sapientium ornat scientiam: os fatuorum ebullit stultitiam.
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
In omni loco oculi Domini contemplantur bonos et malos.
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
Lingua placabilis, lignum vitae: quae autem immoderata est, conteret spiritum.
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Stultus irridet disciplinam patris sui: qui autem custodit increpationes, astutior fiet. In abundanti iustitia virtus maxima est: cogitationes autem impiorum eradicabuntur.
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
Domus iusti plurima fortitudo: et in fructibus impii conturbatio.
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
Labia sapientium disseminabunt scientiam: cor stultorum dissimile erit.
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
Victimae impiorum abominabiles Domino: vota iustorum placabilia:
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
Abominatio est Domino via impii: qui sequitur iustitiam, diligitur ab eo.
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
Doctrina mala deserentium viam vitae: qui increpationes odit, morietur.
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
Infernus, et perditio coram Domino: quanto magis corda filiorum hominum? (Sheol h7585)
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
Non amat pestilens eum, qui se corripit: nec ad sapientes graditur.
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
Cor gaudens exhilarat faciem: in moerore animi deiicitur spiritus.
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
Cor sapientis quaerit doctrinam: et os stultorum pascitur imperitia.
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
Omnes dies pauperis, mali: secura mens quasi iuge convivium.
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Melius est parum cum timore Domini, quam thesauri magni et insatiabiles.
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
Melius est vocari ad olera cum charitate: quam ad vitulum saginatum cum odio.
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
Vir iracundus provocat rixas: qui patiens est, mitigat suscitatas.
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
Iter pigrorum quasi sepes spinarum: via iustorum absque offendiculo.
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
Filius sapiens laetificat patrem: et stultus homo despicit matrem suam.
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
Stultitia gaudium stulto: et vir prudens dirigit gressus suos.
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
Dissipantur cogitationes ubi non est consilium: ubi vero sunt plures consiliarii, confirmantur.
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Laetatur homo in sententia oris sui: et sermo opportunus est optimus.
Semita vitae super eruditum, ut declinet de inferno novissimo. (Sheol h7585)
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
Domum superborum demolietur Dominus: et firmos faciet terminos viduae.
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
Abominatio Domini cogitationes malae: et purus sermo pulcherrimus firmabitur ab eo.
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
Conturbat domum suam qui sectatur avaritiam: qui autem odit munera, vivet. Per misericordiam et fidem purgantur peccata: per timorem autem Domini declinat omnis a malo.
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
Mens iusti meditatur obedientiam: os impiorum redundat malis.
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
Longe est Dominus ab impiis: et orationes iustorum exaudiet.
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
Lux oculorum laetificat animam: fama bona impinguat ossa.
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
Auris, quae audit increpationes vitae, in medio sapientium commorabitur.
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
Qui abiicit disciplinam, despicit animam suam: qui autem acquiescit increpationibus, possessor est cordis.
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Timor Domini, disciplina sapientiae: et gloriam praecedit humilitas.
