Sananlaskujen 15
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
Akohenka antefru hunka kenona hanana zamo, rimpa akahe'zana eri'amane hugahie. Hianagi hakrugema hanana zamo'a, rimpahe'zana azeri otigahie.
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
Knare antahi'zane vahe'mofo agipintira, knare antahi'za e'nige'za vahe'mo'za antahi muse hugahaze. Hianagi neginagi vahe'mofo agipintira, neginagi kemo akaha huneramie.
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
Ra Anumzamo'a mika kaziga kefo vahete'ene, knare vahetera avua keteno nemanie.
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
Fru kema hu'zamo'a vahe'mofo asimu ami zafagna hu'ne. Hianagi akrehe akrehe kema hu'zamo'a, vahe'mofo agu'a ahenefri.
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Neginagi antahi'zane vahe'mo'a nefa'ma azeri fatgo hiankea nontahie. Hianagi iza'o azeri fatgoma hiankema antahimo'a, knare antahi'za e'nerie.
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
Fatgo vahe'mokizmia nozamifina, fenozamo avinete. Hianagi kefo vahe'mo'za erisaza mizana, hazenke'za erigahaze.
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
Knare antahi'zane vahe'mo'za, antahi'zana vahera nezamize. Hianagi neginagi antahi'zane vahe'mo'za, anahura osugahaze.
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'zama, Ra Anumzamofonte'ma Kresramanama vunentaza zankura, agonete. Hianagi fatgo vahe'mo'zama haza nunamunku, Agra muse nehie.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
Kefo vahe'mo'ma hia avu'ava zankura, Ra Anumzamo'a agotenente. Hianagi fatgo avu'ava'ma huzanku'ma kazigazima hia vahe'mofona, Ra Anumzamo'a avesinente.
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
Fatgo kamofoma amefi humisimo'a, tusi'a hazenke erigahie. Iza'o azeri fatgohu kemofoma avesrama huntesimo'a, frigahie.
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
Fri' vahe'mofo kuma'mo'ene fri'zamo'a, Ra Anumzamofo avurera amate me'neankino, tagutumotia keno antahino hu'ne! (Sheol h7585)
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
Veganokno kema hu vahe'mo'za, azeri fatgoma hanimofona avesra hunenteno, ama' antahi'zane vahe'mofontera aza hinogura urava'o osugahie.
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
Krimpamo'ma musema hu'nesigeno'a, kavu'gosafintira knare huno kizanki'za hugahie. Hianagi karimpamo'ma musema osu'nesigeno'a, kavugosamo'a rugaririgahie.
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
Ama' antahi'zane vahe'mo'za antahi'zama eri'zankura zamaganete. Hianagi neginagi antahi'zane vahe'mofona havi kemo'a, ne'zama'agna hugahie.
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
Zamunte omane vahe'mo'za mika zupa maniza'zmifina tusi'a amuho nehu'za maragu'zanetize. Hianagi muse arimpane manisimo'a, ne'zane tine neneno muse huvava hugahie.
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Osi'a fenoma anteneta Ra Anumzamofonku'ma kore'ma hunte'nuna zamo'a, rama'a fenoza ante'neta hazenkema erizana agaterene.
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
Vahe'ma avesinentenka hozafi kamo'ma osia refko hunka ne'zamo'a, ra bulimakao afu'ma ahegino rimpagnanema refkoma huno ne'zana erifru nehie.
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
Ame huno'ma rimpama ahe vahe'mo, haframa hu'zana eri fore nehie. Hianagi akohenoma rimpa fru huno mani vahe'mo'a haframa hu'zana erifru nehie.
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
Eri'za e'ori feru'ma mani vahe'mofo kamo'a, ave'ave trazampima neviankna hu'ne. Hianagi mani fatgo hu'za mani vahe'mokizmi kamo'a ranka me'nege'za nevaze.
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
Ama' antahi'zama me'nea mofavremofo nefa'a, muse nehie. Hianagi neginagi ne'mo'a, nererana kefenkaminetre.
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
Antahi'zama'a omane vahe'mo'a, neginagi avu'ava zankura muse hugahie. Hianagi ama' antahi'zane vahe'mo'a, knare zanke nehuno, fatgo kante nevie.
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
Knare antahi'zama vahepinti e'orinenka mago'a zama retro'ma hunaku'ma hananana, ana zamo'a forera osugahie. Hianagi rama'a knare antahintahima eritenka, retro'ma hanana zamo'a, efore hugahie.
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Fatgo huno'ma kenonama hanimo'a, muse hugahie. Hagi kna fatgore'ma huga kema hania kemo'a, knare'zantfa hugahie.
Knare antahi'zane vahe'mo'ma asimu erisia kamo'a anagamu marenerino, fri vahe kumapima uramizankura kegava hunente. (Sheol h7585)
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
Ra Anumzamo'a avufama eri antesgama hanimofona nomani'zama'a, eri haviza hugahie. Hianagi kento a'mofo fenoma'ane nonkuma'a, kegava huntegahie.
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
Kefo avu'avaza'ma hu antahi'zama retroma huzankura, Ra Anumzamo'a avesra huno agonete. Hianagi avusese hu'nea kema huzankura, Agra muse nehie.
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
Iza'o mika'za rehatri huno nagrike zanema hu' vahe'mo'a, hazenke erino naga'afina efregahie. Hianagi havi kazigati'ma masavema huno mizama sezanku'ma avesrama huntesimo'a, knare huno manigahie.
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
Fatgo agu'ane vahe'mo'a agesa antahiteno, kenona nehie. Hanki kefo vahe'mofo agipintira, kefoge atineramie.
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
Ra Anumzamo'a kefo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mokizmirera, afete nemanie. Hianagi fatgo vahe'mokizmi nunamunte, agesa anteno antahinezamie.
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
Musema nehia vahe'mofo avufima kesanana, muse hugahane. Knare'zama hu'nesia zamofo agenkema hu ke'mo'a, vahe'mofona zaferina kampina azeri fru hugahie.
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
Iza'o so'e nomani'zama manisiegu'ma, azeri fatgoma hu kema nehinkeno antahisimo'a, knare antahi'zane vahe'mo'zama manisaza amu'nompi manigahie.
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
Iza'o azeri fatgo hu kema nehanigeno ontahisimo'a, agra'a azeri haviza nehie. Hianagi iza'o azeri fatgo hu kema nehinkeno, antahisimo'a, ama' antahintahi erigahie.
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Ra Anumzamofonku kore'ma hunteno agoragama mani avu'avazamo, vahe'mofona knare antahintahia rempi hunemie. Hagi kagrama anteraminka manisunka, rankagia erigahane.
