Sananlaskujen 15
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
Yon repons ki dous kalme kòlè; men yon mo sevè pwovoke gwo fache.
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
Lang a saj la gen pou mèt, konnesans; men bouch a sila ki manke konprann nan eksprime foli.
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
Zye a SENYÈ a tout kote; L ap veye sa ki bon ak sa ki mal.
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
Yon lang ki kalme se yon pyebwa lavi; men si l gen desepsyon, l ap kraze lespri.
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Yon moun ensanse refize disiplin a papa l; men sila ki aksepte repwòch gen sajès.
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
Gran richès twouve nan kay a moun dwat yo; men gwo twoub se salè a mechan an.
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
Lèv a moun saj yo gaye konesans; men se pa konsa ak kè moun ensansib yo.
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
Sakrifis a mechan an abominab a SENYÈ a; men lapriyè moun dwat yo se gwo plezi Li.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
Chemen mechan an abominab a SENYÈ a; men Li renmen sila ki chache ladwati a.
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
Pinisyon byen di ap tann sila ki abandone chemen an; sila ki rayi korije a va mouri.
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
Sejou mò yo ak labim nan parèt devan zye SENYÈ a; konbyen, anplis, pou kè a lòm! (Sheol h7585)
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
Sila ki moke a pa renmen sila ki fè l repwòch la; li pa janm ale kote moun saj.
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
Kè ki gen lajwa fè figi moun rejwi; men lè kè a tris, lespri a vin brize.
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
Lespri a moun entèlijan an chache konesans; men bouch a moun sòt la, manje foli.
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
Tout jou aflije yo move; men yon kè kontan se yon fèt ki pa janm sispann.
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Pi bon se piti ak lakrent SENYÈ a, pase gwo richès ak gwo twoub ladann.
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
Pi bon se yon plato legim avèk lanmou, pase yon bèf gra ak rayisman.
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
Yon nonm ki kolerik pwovoke konfli; men sila ki lan nan kòlè a kalme yon kont.
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
Wout a parese a se tankou yon ran pikan; men pa a moun dwat la se yon gran chemen.
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
Yon fis ki saj fè papa l kontan; men yon gason ensanse meprize manman l.
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
Foli se gwo plezi pou sila ki manke bon konprann nan; men yon nonm ak bon konprann mache dwat.
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
San konsèy, plan yo vin jennen; men ak anpil konseyè, yo vin reyisi.
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Yon nonm jwenn kè kontan nan yon repons ki jis, e a la bèl yon mo livre nan pwòp lè li bèl!
Wout lavi a mennen moun saj la anwo, pou l kab evite Sejou mò k ap tann li anba a. (Sheol h7585)
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
SENYÈ a va demoli kay moun ògeye a; men L ap etabli lizyè vèv la.
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
Plan mechan yo abominab a SENYÈ a; men pawòl agreyab yo san tach.
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
Sila ki fè pwofi ak movèz fwa a, twouble pwòp lakay li; men sila ki rayi afè anba tab la, va viv.
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
Kè a moun dwat la reflechi anpil pou bay repons; men bouch a mechan an fè anpil move bagay vin parèt.
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
SENYÈ a lwen mechan an; men Li tande lapriyè a moun dwat yo.
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
Zye klè fè kè kontan; bòn nouvèl kon mete grès sou zo.
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
Zòrèy k ap koute repwòch ap viv; zore ki koute koreksyon ap alèz pami saj yo.
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
Sila ki neglije disiplin meprize pwòp tèt li; men sila ki koute repwòch ranmase bon konprann.
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Lakrent SENYÈ a se enstriksyon ki bay sajès; avan onè, fòk imilite.
