< Sananlaskujen 15 >
1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
回答柔和,使怒消退; 言語暴戾,觸動怒氣。
2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
智慧人的舌善發知識; 愚昧人的口吐出愚昧。
3 Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
耶和華的眼目無處不在; 惡人善人,他都鑒察。
4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
溫良的舌是生命樹; 乖謬的嘴使人心碎。
5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
愚妄人藐視父親的管教; 領受責備的,得着見識。
6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
義人家中多有財寶; 惡人得利反受擾害。
7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
智慧人的嘴播揚知識; 愚昧人的心並不如此。
8 Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
惡人獻祭,為耶和華所憎惡; 正直人祈禱,為他所喜悅。
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
惡人的道路,為耶和華所憎惡; 追求公義的,為他所喜愛。
10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
捨棄正路的,必受嚴刑; 恨惡責備的,必致死亡。
11 Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol )
陰間和滅亡尚在耶和華眼前, 何況世人的心呢? (Sheol )
12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
褻慢人不愛受責備; 他也不就近智慧人。
13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
心中喜樂,面帶笑容; 心裏憂愁,靈被損傷。
14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
聰明人心求知識; 愚昧人口吃愚昧。
15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
困苦人的日子都是愁苦; 心中歡暢的,常享豐筵。
16 Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
少有財寶,敬畏耶和華, 強如多有財寶,煩亂不安。
17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
吃素菜,彼此相愛, 強如吃肥牛,彼此相恨。
18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
暴怒的人挑啟爭端; 忍怒的人止息紛爭。
19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
懶惰人的道像荊棘的籬笆; 正直人的路是平坦的大道。
20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
智慧子使父親喜樂; 愚昧人藐視母親。
21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
無知的人以愚妄為樂; 聰明的人按正直而行。
22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
不先商議,所謀無效; 謀士眾多,所謀乃成。
23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
口善應對,自覺喜樂; 話合其時,何等美好。
24 Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol )
智慧人從生命的道上升, 使他遠離在下的陰間。 (Sheol )
25 Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
耶和華必拆毀驕傲人的家, 卻要立定寡婦的地界。
26 Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
惡謀為耶和華所憎惡; 良言乃為純淨。
27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
貪戀財利的,擾害己家; 恨惡賄賂的,必得存活。
28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
義人的心,思量如何回答; 惡人的口吐出惡言。
29 Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
耶和華遠離惡人, 卻聽義人的禱告。
30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
眼有光,使心喜樂; 好信息,使骨滋潤。
31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
聽從生命責備的, 必常在智慧人中。
32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
棄絕管教的,輕看自己的生命; 聽從責備的,卻得智慧。
33 Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
敬畏耶和華是智慧的訓誨; 尊榮以前,必有謙卑。